Mielipiteet

Lukijan mielipide: Demokratiaa on puolustettava

Tänään keskiviikkona (15.9.) vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Vaikka demokratia saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, sitä se ei todellakaan ole. Äskettäin julkaistu Economic Intelligence Unitin  -raportti demokratian tilasta vuonna 2020 on karua luettavaa.

Tutkimuksessa tarkastelluista 167 maasta 70 prosentissa demokratian tila heikkeni viime vuonna. Raportin mukaan vain reilut 8 prosenttia maailman väestöstä asuu vahvoissa demokratioissa. Luku on koko mittaushistorian matalin. Kehitys on hälyyttävä ja koronakriisi on sitä entisestään pahentanut.

Demokratiatutkijoiden verkoston Varieties of Democracyn mukaan pandemian aiheuttamat poikkeusolot ovat heikentäneet demokratiaa ja ihmisoikeuksia lähes kaikkialla maailmassa. Yleisimpiä demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia loukkauksia ovat olleet median vapauden rajoittaminen, kansalaisyhteiskunnan tilan kaventaminen ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta rajoittamalla sekä hallitusten ja toimeenpanovallan oikeuksien ylittäminen.

144 maasta ainoastaan 13 maassa, Suomi mukaanlukien, ei raportoitu pandemian aiheuttamia loukkauksia demokratiaan tai ihmisoikeuksiin.

Pandemiarajoitukset ovat vaikuttaneet myös koulutukseen, millä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia demokratian mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. On selvää, että globaali oppimiskriisi on syventynyt. Yli 90 prosenttia kaikista oppijoista globaalisti – eli 1.6 miljardia oppijaa – on jossakin pandemian vaiheessa kokenut oppilaitosten sulut. Syyskuun alussa koulutusjärjestelmä oli kokonaan suljettuna 17 maassa.

Jo viime syksynä Unescon seurannan mukaan oppijat olivat menettäneet keskimäärin yli puolet vuoden kontaktiopetuksesta. Etäopetus ei saavuta kaikkia – kolmannes maailman koululaisista jää etäopetuksen ulottumattomiin. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen ollut hyvät mahdollisuudet toteuttaa etäopetusta, meilläkin osa oppilaista on kärsinyt tilanteesta.

Pandemia on merkinnyt monella tapaa isoa takapakkia niin taloudellisen kuin sosiaalisenkin kehityksen kannalta. Toisaalta sen vauhdittama digiloikka on tuonut monen ulottuville myös uusia osallistumisen tapoja, joita kannattaa hyödyntää myös jatkossa.

Demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeudet on se tärkein pohja, jolle koko Euroopan unioni perustuu, mutta kuten on nähty, osassa jäsenmaita tätä perustaa horjutetaan rajustikin.

On selvää, että paljon työtä on nyt edessä demokratian lujittamiseksi. EU lanseerasikin alkuvuodesta oman demokratian toimintasuunnitelmansa, jonka tavoitteena on toimia erityisesti kolmella sektorilla: varmistaa vapaat vaalit, turvata vahva demokraattinen osallistuminen sekä vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden toiminta ja torjua disinformaatiota.

Tämän kaiken ytimessä ovat aktiiviset kansalaiset, jotka osallistuvat päätöksentekoprosessiin. Tasapainossa olevat kansalaisoikeudet ja -vapaudet takaavat sen, että kansalaiset käyttävät harkintaansa ja tekevät valintojaan ilmapiirissä, jossa sananvapautta kunnioitetaan ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta aktivoivat vapaata keskustelua ilman pelkoa.

Demokratian toteutumista on edistettävä kaikilla tasoilla. Samalla kuitenkin myös jokainen meistä voi tehdä tässä oman tärkeän osansa.

Henna Virkkunen

europarlamentaarikko (kok. / EPP)

puheenjohtaja

Suomen Unesco-toimikunta