Kotimaa

Marin puolusti EU:n elpymispakettia: Poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi

Pääministeri Sanna Marin vakuutti eduskunnassa, Suomi onnistui hyvin ja saavutti merkittävän osan tavoitteistaan EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Helsinki

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi tänään eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Marin painotti puheenvuorossaan, että Suomen keskeisenä tavoitteena oli rajata elpymisvälineen avustusmuotoista tukea ja tasapainottaa avustusten ja lainan suhdetta komission esitykseen nähden. Tavoitteena oli myös rajata jäsenvaltion suoraa tai epäsuoraa vastuuta niin, että kokonaisvastuun määrä on ennalta tiedossa ja sen koko hallittavissa.

– Näissä tavoitteissa onnistuimme.

Marin muistutti, että elpymisvälineen osalta Suomi sai laskettua avustusmuotoisen tuen määrää 110 miljardia euroa. Lainan ja avustusten suhde on näin pääministerin mukaan huomattavasti tasapainoisempi kuin komission esityksessä, jossa kaksi kolmasosaa olisi muodostunut avustuksista.

– Onnistuimme siis laskemaan avustusten määrän 500 miljardista 390 miljardiin ja samalla vähentämään Suomen maksuosuutta lähes kahdella miljardilla eurolla komission alkuperäiseen esitykseen nähden.

Marin totesi, että Suomi pyrki myös aktiivisesti varmistamaan, että elpymisväline on EU:n perussopimusten mukainen.

Unionille ei uutta toimivaltaa

– Emme ole luomassa unionille uutta toimivaltaa, vaan elpymisväline on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi, joka toteutetaan EU:n perussopimus-, lainsäädäntö ja toimielinkehikon sisällä, toimielinten välistä tasapainoa horjuttamatta.

Marin painotti, että neuvotteluissa sovittiin myös hätäjarrumekanismista, jonka johdosta elpymisvarojen maksu jäsenmaalle voidaan keskeyttää, mikäli se ei noudata maakohtaista elpymissuunnitelmaansa. Asia voidaan nostaa Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi yhdenkin jäsenmaan vaatimuksesta.

Suomen arvioidut saannot elpymisvälineestä ovat noin 3,2 miljardia euroa. Marin sanoi, että Suomi tulee laatimaan oman elpymissuunnitelman, jolla taloutta elvytetään vakavan kriisin keskellä.

– Elpymisvälineen rahoituksella meidän on mahdollista tukea ja vauhdittaa teollisuutemme uudistumista sekä yhteiskuntamme digitalisoitumista ja siirtymää vähähiiliseen talouteen. Samalla vastaamme kriisin aiheuttamiin laajoihin sosiaalisiin vaikutuksiin.

Maaseudun kehittämisrahat turvattiin

Marin totesi, että yhtenä kansallisena tavoitteena neuvotteluissa oli turvata Suomen saannot rahoituskehyksen sisällä muun muassa maaseudun kehittämisrahoituksen osalta.

– Osana kokonaisuutta saimme neuvoteltua 400 miljoonan euron kansallisen erityisrahoituksen, niin sanotun kansallisen kuoren, maaseudun kehittämiseen eli jopa kasvatimme Suomen saantoja tilanteessa, jossa rahoitusta muutoin leikattiin. Tätä voidaan pitää merkittävänä onnistumisena. Saimme myös ensimmäistä kertaa neuvoteltua 100 miljoonan euron kansallisen kuoren Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityistukeen.

Heinäkuun neuvotteluissa oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä. Tämä oli Marinin mukaan Suomelle tärkeää.

Marin muistutti, että on selvää, että 27 jäsenmaan neuvotteluissa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta eikä saa kaikkea tavoittelemaansa.

– Kokonaisuus on aina kompromissi. Silti Suomi onnistui hyvin ja saavutimme merkittävän osan tavoitteistamme eduskunnan ohjeistuksen mukaisesti.

EU:n elpymispaketista käydään eduskunnassa keskustelu, mutta mitään päätöksiä ei vielä tehdä, eikä äänestyksiä käydä. Niiden aika on näillä näkymin vasta joulukuussa. Silloin käsittelyyn tulee hallituksen esitys, joka käsittelee Suomen sitoutumista EU:n budjettikehykseen ja elvytyspaketin rahoitukseen.

Perussuomalaiset olisivat halunneet eduskunnan koolle heti heinäkuussa pidetyn EU-huippukokouksen jälkeen. Siellä sovittiin 750 miljardin euron velalla rahoitettavasta elpymispaketista ja EU:n jäsenmaksuilla rahoitettavasta 1 074 miljardin euron budjettikehyksestä vuosille 2021–2027.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ei perussuomalaisten vaatimukseen suostunut. Hän sanoi, että perusteellinen keskustelu ehditään käydä syksyllä.

Edustajia enemmän läsnä

Puhemiesneuvosto linjasi tiistaina, että täysistuntoihin osallistuu koronavaaran takia keskiviikosta alkaen enimmillään 74 edustajaa kerrallaan. Aiemmin täysistuntoihin on voinut osallistua 50 edustajaa. Täysistuntosaliin varataan eduskuntaryhmille turvaetäisyydet mahdollistavat ryhmäkohtaiset paikat. Edustajat voivat istua ryhmäkohtaisilla paikoilla oman valintansa mukaan.

Ministereille varataan aitioista 11 paikkaa niin, että seitsemälle ministerille on paikka ministeriaitiossa ja neljälle ministerille virkamiesaitiossa.

Lisäksi puhemiesneuvosto päätti, että eduskunnassa ei enää pitäydytä vain välttämättömien ja kiireellisten asioiden käsittelyssä kuten keväällä. Laajat debatit ja äänestykset, joihin kaikkien edustajien täytyy voida osallistua, pyritään ennakoimaan etukäteen.