Kotimaa

Tiukimmat rajoitukset yökerhoihin, anniskelubaareihin ja pubeihin – ruokaravintoloihin kevyemmät rajoitukset

Sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa ravintolarajoituksia helmikuun loppuun asti. Ravintolat eroteltiin sen perusteella, onko ravintoloiden pääasiallinen tarkoitus myydä alkoholia vai ruokaa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä tartuntatautilain muutoksesta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa ravintolatoiminnan rajoitusten väliaikaista jatkamista helmikuun loppuun asti. Väliaikaisten säännösten voimassaolo päättyy 31. lokakuuta.

Valiokunta katsoo, että koronavirusepidemia on Suomessa sellaisessa vaiheessa, että ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset ovat edelleen välttämättömiä.

Tiukimman asiakasmäärien rajoituksen piiriin kuuluisivat valiokunnan näkemyksen mukaan lähinnä yökerhot, anniskelubaarit ja pubit. Näissä ravitsemisliikkeissä asiakasmäärän rajoitus olisi enintään 50 prosenttia suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä.

Pienemmän rajoituksen piiriin kuuluvien ravitsemisliikkeiden ryhmään kuuluisivat esimerkiksi ruokaravintolat, kahvilat ja lounasruokalat, joiden asiakas- tai henkilömäärän rajoitus olisi enintään 25 prosenttia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakasmäärien rajoituksista ja niiden kohdentumisesta.

Ravitsemisliikkeen on myös lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojenpuhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole tähän riittäviä.

Jokaisella alueella tehdään erikseen välttämättömyysharkinta mahdollisista rajoituksista. Alue voi tarkoittaa kuntaa, maakuntaa tai sairaanhoitopiiriä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) mukaan aluehallintavirastojen tehtävänä on valvoa, noudatetaanko rajoituksia vai ei.

Aukiolorajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä olevia kahviloita eivätkä matkustaja-alusten ravintoloita.

Lohi sanoi, että ravintoloita eri eroteltu niinkään sen perusteella, mikä alkoholimyynnin osuus liikevaihdosta on, vaan sen perusteella, onko ravintoloiden pääasiallinen tarkoitus myydä alkoholia vai ruokaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Lohi kertoi, että tartuntatautilain korjaustyö perustuslakivaliokunnan edellyttämien muutosten takia oli vaikeaa. Lohen mukaan on hyvin arvokasta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössä yksimielinen.

Esitys palasi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, kun perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia lakiesitykseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan alueiden ja ravintoloiden eroja ei otettu lakiesityksessä tarpeeksi huomioon.

Mietintö oli välttämätöntä saada valmiiksi tiistaina, jotta rajoituksiin ei tule katkoksia. Lakiesitys on tarkoitus hyväksyä perjantaina eduskunnassa. Ensi viikolla eduskunnassa on istuntotauko, jolloin asioiden käsittely ei etene.

Perustuslakivaliokunta tiukkana

Perustuslakivaliokunta vaati viime torstaina merkittäviä muutoksia tartuntalain väliaikaiseen muutokseen, jolla ravintoloiden toiminnan rajoittamista jatketaan marraskuun alusta helmikuun loppuun saakka.

Valiokunta edellytti, että rajoitustoimista pitää säätää erityyppisten ravitsemusliikkeiden osalta eriytetysti siten, että rajoitukset ovat välttämättömiä juuri niissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiksi.

Arvostelua nykysäännöksissä on herättänyt etenkin se, että ruokaravintoloita koskevat samat aukiolo-, anniskelu- ja asiakaspaikkarajoitukset kuin yökerhoja. Myös sitä on ihmetelty, miksei rekkamies voi päästä aamuyöllä kahville liikenneaseman ravintolaan.

Jo nykyistä lakia säädettäessä perustuslakivaliokunnan lähtökohtana oli rajoitusten ulottaminen vain niille alueille, joissa se on välttämätöntä.

Lisäksi lakiin pitää nyt valiokunnan vaatimuksesta kirjoittaa perussäännökset siitä, millä edellytyksillä ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa ja asiakasmääriä.

Asetuksella valtioneuvosto voi sitten antaa tarkempia säännöksiä rajoitusten alueellisesta soveltamisalasta, rajoituksen kohteena olevien ravitsemusliikkeiden määrittelystä, ravintoloiden aukioloajoista ja esimerkiksi asiakaspaikkojen määrästä.