Kotimaa

Nyt on suurin riski törmätä tieliikenteessä peuraan tai hirveen – Yli puolet riistaonnettomuuksista tapahtuu näissä maakunnissa

Hämäränajan pidentyminen, kiima-aika ja metsästys ajavat hirvieläimiä liikkeelle. Eniten riistaonnettomuuksia tapahtuu tieliikenteessä loka-marraskuussa. Tänään alkaa hirvenmetsästysaika koko maassa.

Helsinki

Nyt on suurin riski ajaa riistaonnettomuus, kun hämärän aika vuorokaudessa pitenee. Lokakuussa riistaonnettomuuksien määrä lähtee tieliikenteessä tyypillisesti nousuun ja saavuttaa huippunsa marraskuussa.

Hirvieläimiä ajavat liikkeelle syksyisin myös kiima-aika ja metsästys.

Suurin osa kolareista tapahtuu valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Toiseksi eniten kolareissa oli viime vuonna metsäkauriita.

Metsäkaurisonnettomuuksien määrä kasvoikin viime vuonna eniten, niitä tapahtui erityisesti toukokuussa ja lokakuussa.

Viime vuonna riistaonnettomuuksia kirjattiin tieliikenteessä yhteensä yli 13 433. Riistaonnettomuuksien määrä kasvoi viime vuonna noin tuhannella vuoteen 2018 verrattuna.

Yli puolet riistaonnettomuuksista tapahtuu vuosittain Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella. Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa tapahtuu lähes viidesosa koko maan riistaonnettomuuksista.

Useimmin auton kanssa törmäyskurssille joutuvat valkohäntäpeura, metsäkauris ja hirvi.

Esimerkiksi viime vuoden marraskuussa eli riistaonnettomuuksien huippukuukautena kolareissa oli osallisena valkohäntäpeura 1 463 kertaa. Hirvikolareita tapahtui marraskuun aikana tuolloin 231 ja metsäkauriskolareita 516.

Riistaonnettomuuksien määrään vaikuttaa eniten kantojen koko.

Hirvenmetsästys alkoi tänään lauantaina koko maassa ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Hirvenmetsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 metsästäjää.

Hirvenpyyntilupia on myönnetty tänä vuonna vajaat 48 000.

Luonnonvarakeskus arvioi, että vuoden 2019 jahdin jälkeen hirvikannan koko oli Suomessa noin 87 200. Vielä 2000-luvun alussa hirvikannan koko oli Suomessa lähes 150 000 yksilöä.

Valkohäntäpeuran metsästysaika alkoi syyskuussa, pyyntilupia on myönnetty tänä vuonna 63 000. Viime metsästyskauden jälkeen valkohäntäpeurakannan koko oli noin 109 000 yksilöä.

Vaikka riistaonnettomuus voi tapahtua kuljettajasta riippumattomista syistä, paras tapa vähentää riskiä on laskea ajonopeutta. Tämä jättää aikaa reagoinnille ja saattaa vähentää vahinkojen määrää.

Riistakeskus muistuttaa, että ensimmäinen toimenpide riistaonnettomuuden jälkeen on varoittaa muuta tieliikennettä tapahtumasta.

Avun hälyttäminen numerosta 112, hätävilkkujen käyttö, varoituskolmion asettaminen 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta ja vaurioituneen ajoneuvon siirtäminen mahdollisuuksien mukaan pois muun liikenteen tieltä saattavat estää vielä vakavamman onnettomuuden syntymisen.

Loukkaantunut riistaeläin on lopetettava. Lopettaminen on tehtävä niin, ettei se lisää eläimen kärsimyksiä.

Jos lopettaminen ei onnistu omin voimin, sen tekee poliisi tai hätäkeskuksen paikalle hälyttämät metsästäjät.

Riistakeskus muistuttaa, että eläimen stressin vähentämiseksi siihen on syytä pitää välimatkaa. Loukkaantunut eläin voi olla arvaamaton ja rynnätä esimerkiksi liikkeelle yhtäkkiä.