Kotimaa

Merivoimien entiselle esikuntapäällikölle sakkotuomio neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta

Oikeuden mukaan lippueamiraali Timo Hirvosen osallistui asioiden käsittelyyn esteellisenä. Hän esitti läheistään osastopäälliköksi ja kunniamerkin saajaksi sekä vahvisti poikansa palkanosaprosentin.

Helsingin hovioikeus on tiistaina tuominnut Merivoimien entisen esikuntapäällikön Timo Hirvosen neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta 2 200 euron sakkorangaistukseen.

Oikeuden tuomion mukaan Hirvonen oli Merivoimien esikuntapäällikkönä osallistunut vuonna 2016 vaimonsa siskon puolison esittämiseen osastopäälliköksi sekä esittänyt kyseistä henkilöä 3. luokan Vapaudenristin saajaksi vuonna 2018. Kunniamerkkiä ei myönnetty läheiselle.

Tammikuussa 2018 Hirvonen kävi esikuntapäällikkönä esteellisenä kehityskeskustelun saman läheisensä kanssa. Hirvonen on tehnyt läheisestä myös tämän palkanosan vahvistamista koskevan suoritusarvioinnin, käy ilmi tuomiosta.

Hirvonen on Rannikkolaivaston komentajana toimiessaan hyväksynyt vuonna 2016 esityksen kantahenkilökunnan henkilökohtaisista palkanosaprosenteista. Esitys oli muiden henkilöiden ohella koskenut myös hänen samassa joukko-osastossa palvellutta poikaansa, jonka palkka oli hyväksymisen myötä noussut.

Hovioikeus katsoi, että sotilasvirkamiehenä Hirvosen olisi pitänyt noudattaa hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hänen todettiin toimineen huolimattomuuttaan palvelusvelvollisuutensa vastaisesti osallistuessaan asioiden käsittelyyn esteellisenä.

Hovioikeus katsoi, ettei mikään neljästä teosta ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen, kun otetaan huomioon Hirvosen asema ja tehtävä Merivoimien ylimpään johtoon kuuluneena korkea-arvoisena upseerina sekä toiminnan vaikutus puolustusvoimien asianmukaiseen toimintaan, päätöksenteon puolueettomuuteen ja niitä kohtaan tunnettavaan luottamukseen.

Hovioikeuden tuomio oli yksimielinen lukuun ottamatta Hirvosen pojan palkanosaprosentin hyväksymistä koskevaa kohtaa. Vähemmistöön jääneet oikeuden sotilasjäsenet eversti Petteri Kajanmaa sekä eversti Rainer Kuosmanen pitivät kyseistä tekoa vähäisenä ja katsoivat, ettei teko ollut rangaistava.

Oikeus: Julkisuus ei ollut lieventävä peruste

Hirvonen vaati, että sakkorangaistusta alentavana tekijänä olisi huomioitava asian saama kielteinen julkisuus, virantoimituksesta pidättäminen ja urakehityksen päättyminen. Hovioikeuden mukaan julkisuus ei ollut poikkeuksellisen laajaa.

"Ottaen huomioon Hirvosen asema korkea-arvoisena upseerina, tutkinnan saamaa julkisuutta ja sen vaikutusta urakehitykseen ei voida pitää odottamattomana eikä ennakoimattomana. Näitä ei voida pitää rangaistuksen lieventämisperusteinä", oikeus toteaa.

Ennen keskusrikospoliisin (KRP:n) esitutkintaa esteellisyystapauksia selvitti myös Puolustusvoimien laillisuusvalvonta elo-syyskuussa 2018. Merivoimien silloinen komentaja Veijo Taipalus väitti lausunnossaan laillisuusvalvonnalle, että Hirvonen ei ole vaikuttanut johtotehtävään valitun läheisensä valintaan. Pääesikunta totesi muutamia pienempiä esteellisyystapauksia tapahtuneeksi, mutta tutkintapyyntöä ei tehty.

KRP:n esitutkinnan aikana Hirvonen työskenteli Pääesikunnassa. Puolustusministeriö päätti heinäkuun alussa pidättää hänet virasta.

"Virasta pidättämisen lyhyt kesto huomioon ottaen hovioikeus katsoo, ettei myöskään virasta pidättämistä ole aihetta ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena", tuomiossa todetaan. Tuomio ei ole lainvoimainen.

27.10. 2020 kello 16.52: uutista täydennetty.