Paikallisuutiset

Koronan aiheuttama tulojen lasku sai toiset juomaan enemmän, toiset vähemmän

THL:n mukaan alkoholinkulutus väheni ensimmäisen aallon aikana ravintoloissa, mutta vähittäismyynti kasvoi. Kainuussa ja Lapissa kasvu oli pienin, alle 10 prosenttia.

Koronaepidemian ensimmäinen aalto vähensi alkoholinkulutusta Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että kokonaiskulutus laski huhti-kesäkuussa noin kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta.

Koronan ja rajoitustoimien vaikutukset näkyivät kuitenkin eri tavoin eri väestöryhmissä ja myyntipaikoissa.

Eniten kulutustaan vähensivät alle 35-vuotiaat sekä ne, joiden taloudellinen tilanne heikentyi epidemian aikana.

Osa suomalaisista reagoi tilipussin pienenemiseen juomalla enemmän. Osa päinvastoin vähensi alkoholinkulutustaan.

Havainnot perustuvat THL:n vasta-ainetestien yhteydessä tehtyyn kyselyyn.

Juominen kotona lisääntyi

Epidemian hillintätoimet ravintoloissa vähensivät odotetusti alkoholin myyntiä niissä. Anniskelu kuivui huhti-toukokuussa, kun ravintolat ja kahvilat määrättiin suljettaviksi.

Myös matkustajatuonti romahti matkustusrajoitusten vuoksi.

– Alkoholinkulutus siirtyi yksityiseen elinpiiriin, kuten suomalaisten elämä yleensäkin kokoontumisrajoitusten ja etätöiden aikana, sanoo THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius .

THL:n mukaan alkoholin ostaminen siirtyi tällöin voimakkaammin Alkoihin ja vähittäiskauppoihin, joiden myynti kasvoi loppukeväällä 16 prosenttia edellisestä vuodesta.

Epidemia vahvisti aiempaa kehitystä

Eniten myymälämyynti kasvoi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla, yli 20 prosenttia. Tämä johtui THL:n tulkinnan mukaan siitä, että näissä maakunnissa ravintola-anniskelun ja matkustajatuonnin osuus on normaalisti suurempi kuin muualla. Kainuussa ja Lapissa kasvuprosentti jäi alle kymmenen.

– Epidemia näyttää jyrkentäneen alkoholinkulutuksen viime vuosien kehitystä, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä laitoksen tiedotteessa.

– Alkoholinkulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien, ja yksin viime vuonna 2019 neljä prosenttia. Epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset ovat olleet samansuuntaiset.