Kotimaa

Vain nämä kaksi kansanäänestystä järjestetty Suomessa tähän saakka – perussuomalaiset vaatii nyt kolmatta EU:n elvytyspaketista

Suomessa on tähän mennessä toimitettu vain kaksi valtiollista neuvoa-antavaa kansanäänestystä.

Kansanäänestys kieltolain kumoamisesta järjestettiin 29.-30. joulukuuta vuonna 1931. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin kansa äänesti 16. lokakuuta vuonna 1994.

Nyt perussuomalaiset vaatii neuvoa-antavaa kansanäänestystä EU:n elvytyspaketista.

Perussuomalaisten mielestä kansalaisten pitäisi päästä esittämään näkemyksensä suoraan tukipaketista kansanäänestyksellä. He kertoivat kannastaan eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Kansanäänestyksen järjestämisestä on tehty myös kansalaisaloite, joka on lähetetty eduskuntaan 12. marraskuuta.

Hallituksen mukaan eduskunta toteuttaa suomalaista kansanvaltaa, joten elpymispaketista voidaan päättää eduskunnassa.

– On erittäin tärkeätä, että kansalaisia kuunnellaan ja keskustelua käydään. Suomessa kansalaisten mielipiteen vaalien välillä muodostaa eduskunta, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi kyselytunnilla.

Perussuomalaisten mukaan hallitus ei uskalla järjestää kansanäänestystä, koska hallitus pelkää kansan torppaavan hallituksen liittovaltiohaaveet.

Hallituksen korviin ei ole kuulunut, että elvytyspaketista järjestettäisiin kansanäänestys jossain EU-maassa.

Mitä sanoo laki kansanäänestysten järjestämisestä?

Perustuslain mukaan neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

Valtiollisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla. Valtiollinen kansanäänestys voidaan toimittaa valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleista erillisenä.

Kaksi ja kolme vaihtoehtoa valittavana

EU-kansanäänestyksessä syksyllä 1994 kansalla oli valittavana kaksi vaihtoehtoa.

Äänestäjän tuli vastata joko Kyllä tai Ei kysymykseen "Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"

Kyllä-vaihtoehtoa kannatti 57 prosenttia äänestäneistä ja Ei-vaihtoehtoa 43 prosenttia äänestäneistä.

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 74 ja ulkosuomalaisten 10,7.

1930-luvun kieltolakia koskevassa kansanäänestyksessä oli kolme vaihtoehtoa. Kieltolakia kannatti 28 prosenttia äänestäneistä ja sen kumoamisen puolesta äänesti lähes 71 prosenttia.

Välimuotoa eli mietojen juomien valmistuksen ja kaupan sallimista kannatti 1,4 prosenttia äänestäneistä.