Kolumnit

Eduskunnasta: Kuntavaalit, miten ja milloin?

Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kajaanista.

Kuntavaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. Parasta aikaa käydään keskustelua siitä, järjestetäänkö vaalit, ja milloin ja millä keinoin. On tarkan harkinnan paikka vaalien ajankohdan pitämisessä huhtikuussa tai siirtämisessä esimerkiksi syksyyn. Emme voi tietää, onko syksy yhtään sen parempi aika vaalien järjestämiseen kuin nyt kuluva kevät.

Maailmalta vyöryy myös Suomea kohden erilaisia koronaviruksen muunnoksia. On niin sanotut britti- ja brasilialaiset muunnokset ainakin. Näiden muunnosten asiantuntijat kertovat olevan erittäin aktiivisia tarttumisessa sekä leviämisessä. Vaalien järjestämistä huhtikuussa pidetään tällä hetkellä tarkoituksenmukaisena ja lainsäädännön kannalta parhaana ratkaisuna. Se edellyttää kuitenkin, ettei koronaepidemia lähde vahvaan leviämiseen.

Asiasta käydään puoluesihteerien työryhmässä keskustelua sekä ollaan niin sanotusti "ketunpesällä" hallituksen, STM:n ja THL:n virkamiesten keskuudessa. On aivan selvää, ettei vaaleja tule järjestää huhtikuussa, jos epidemiatasossa mennään nykyiseltä tasolta 1 tasolle 3. Tämä tarkoittaisi epidemian uhkaavan välittömästi terveydenhuollon kantokykyä tai väestön terveyttä.

Silloin vaalit järjestetään syksyllä. No, mikä on syksyn tilanne? Voiko kukaan pystyä arvioimaan syksyn tilannetta yhtään paremmaksi? Tuskin vain. Rokotustilanne toki on pidemmällä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tätä kirjoittaessani hallitus vielä käy keskustelua siirrytäänkö tasolle 2. mikä tarkoittaa leviämisen uhka kasvaa koko maassa.

Kainuussa on huhtikuun vaaleihin mennessä saatu rokotettua ainakin 1. rokotteella kaikki yli 70-vuotiaat ja erityisiin riskiryhmiin kuuluvat. Olisi todella hyvä, jos pystyttäisiin rokottamaan myös kaikki vaalilautakunnissa toimivat henkilöt. Kainuun rokotuskapasiteetista minulla ei ole ajankohtaista tietoa, eikä myöskään siitä millaisen suojan 1. rokote antaa kansalaisille, joten olen tässä omien ajatelmieni kanssa.

Vaalien järjestämiseen koronaepidemia tuo monia vaikuttavia toimia, joilla tartuntavaaraa ja leviämistä on pyrittävä estämään. Äänestyspaikoilla on huolehdittava vaalilautakunnissa toimivien henkilöiden turvallisuudesta samassa suhteessa kuin äänestäjienkin turvallisuudesta.

On huolehdittava käsi- ja hengitystiehygieniasta niin äänestyskopeissa kuin myös äänestystilassa. Ennen kaikkea ikäihmisten äänestämisturvallisuudesta tulee huolehtia viimeisen päälle. Miten kotona äänestäminen voidaan järjestää luotettavasti ja turvallisesti, sekä löytyykö kunnissa riittävästi ihmisiä vaalitoimitsijoiksi?

Vaalien järjestämiseen liittyy myös lainsäädännöllisiä järjestämistä haittaavia tekijöitä. Vaalitoimitsijoiden saaminen uudistuneen lainsäädännön takia on tuonut omat ongelmansa. Henkilö, joka on ehdokkaana vaaleissa, ei voi olla vaalilautakunnassa toimitsijana. Aikaisemmin laissa ei tällaista esteellisyyttä ole ollut.

Olen aikoinaan toiminut vaalilautakunnassa, eikä minulla ole tullut mielenkään pyrkiä vaalitoimitsijana tekemään vaalityötä, sen olisivat aika nopeasti muiden puolueiden edustajat torpanneet. Pienissä kunnissa puolueilla saattaa tulla ongelmaksi vaaliehdokkaiden saamisen lisäksi myös vaalitoimitsijoiden saaminen.