Mielipiteet

Puheenvuoro: Kriisitukea ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä etäyhteyksin

Etäyhteyksien käyttö on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana covid-19-pandemian vuoksi. Opinnäytetyössä Etäyhteyksien käyttö Kainuun kriisikeskuksen kriisityössä asiakkaan näkökulmasta koottiin tietoa sekä aikaisemmista tutkimuksista että Kainuun kriisikeskuksen asiakkailta heidän kokemuksistaan ja kehitysideoistaan etäyhteyksien käyttöön liittyen.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että etäyhteyksinä puhelin- ja videovälitteiset tapaamiset olivat toimivia, kun asiakkaalla on sopiva paikka, missä osallistua tapaamiseen. Osalle kriisipalveluja tarvitsevista asiakkaista etäyhteyksillä tapahtuva tapaaminen oli mieluisampi vaihtoehto kuin kasvokkain tapaaminen. Opinnäytetyön tuloksien mukaan Kainuun kriisikeskuksen työntekijät ovat ammattitaitoisia etäyhteyksien välityksellä.

Suurin osa Kainuun kriisikeskuksen asiakkaista on terveitä, kriisissä olevia henkilöitä. Asiakkaat hakevat ennaltaehkäisevää apua ja tukea tilanteeseensa, jotta he pääsisivät eteenpäin ilman julkisia palveluja. Kriisin syynä voivat olla esimerkiksi ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat, läheisen kuolema tai huoli läheisestä, sairastuminen, työ- tai opiskelupaineet tai ahdistus maailman tilanteeseen, kuten koronapandemiaan tai Ukrainan sotaan liittyen.

Kainuun kriisikeskus tarjoaa maksutonta apua ja tukea anonyymisti eikä asiakkaiden henkilötietoja kerätä tai säilytetä, toisin kuin julkisella puolella tehdään.

Hyvinvoinnin merkitys ihmisten elämässä on kasvanut, ja samanaikaisesti asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat lievittyneet. Hoitoon hakeudutaan yhä useammin, joten on tärkeää huomioida, että tarvittavia mielenterveyspalveluja suunnitellaan ja tarjotaan uudella tavalla. Asiakkaiden tarpeet on osattava huomioida ja niihin on pystyttävä vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa.

Mielenterveyttä voidaan ajatella tilaksi, jossa mielenterveyttä suojaavien tekijöiden kanssa tasapainottelevat mielenterveyden haasteille altistavat ja niitä laukaisevat tekijät. Sosiaalinen tuki ja ihmisen omat voimavarat toimivat suojaavina tekijöinä. Mielenterveyden edistäminen vahvistaa yksilön omia voimavaroja, joiden avulla hän pystyy rakentamaan toimivaa arkea sekä onnistuu löytämään ratkaisuja elämän kriisitilanteiden ja vastoinkäymisten varalle.

Valvira ohjeistaa etäyhteyden kautta toimivia palveluntuottajia etäpalvelujen käytöstä. Palveluntuottaja voi olla julkisen terveydenhuollon toimintayksikkö, yksityinen palvelujentuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja.

Etäpalveluiksi määritellään esimerkiksi videon tai älypuhelimen kautta tehtävää potilaan tutkimista, diagnostiikkaa, tarkkailua, seurantaa, hoitoa ja siihen liittyviä päätöksiä tai suosituksia. Etänä tapahtuvaan asiointiin tarvitaan sopivat tilat, laitteet ja asianmukaisesti koulutettu henkilökunta. Etäpalveluissa käytettävissä järjestelmissä salassapidon, tietosuojan ja tietoturvallisuuden vaatimusten tulee täyttyä.

Myös asianmukainen, lääketieteellinen palvelu ja potilasturvallisuus tulee huomioida. Sopivassa tilassa kummallakaan osapuolella ei ole häiriötekijöitä, ja he pystyvät keskittymään puhumiseen.

Etävastaanotolla tapahtuvalla työntekijän ja asiakkaan kohtaamisella on etuna ajan säästäminen, helppo sijoittaminen arkeen ja matala kynnys esimerkiksi sellaisille asiakkaille, jotka pelkäävät sosiaalisia tilanteita. Etäpalveluiden hyötyjä mielenterveyskuntoutujille ovat sosiaalinen verkostoituminen, mielenterveyden tukeminen, yksinäisyyden lieventäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kotona sekä palveluiden piiriin pääsyn helpottuminen.

Etäpalveluiden hyötyjä edistäviksi tekijöiksi koetaan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten tietotekniikan osaaminen ja haasteet sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi edistäviksi asioiksi koetaan helppokäyttöiset palvelut ja toteutuksen onnistuminen.

Etäpalvelujen huonoiksi puoliksi on todettu tekniset ongelmat, puutteelliset tietotekniset taidot ja fyysisten toimipaikkojen karsinta. Lisäksi huonona puolena koetaan sopivien laitteiden pakollinen hankinta.

Etäpalvelujen hyötyjä estäviksi tekijöiksi koetaan haasteet käytännössä, kuten varmuus yksityisyydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi haasteita on laitteiden käytettävyydessä ja vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus etäyhteydellä jää vajaammaksi kuin fyysisessä tapaamisessa, koska esimerkiksi ilmeet, eleet ja lämpö puuttuvat.

Haasteita tietotekniikan käyttöön ilmenee myös, jos laitteiden toiminnassa on ongelmia tai etäpalvelut eivät toimi omalla laitteella. Sähköisten palvelujen käyttöä voi myös vähentää epäluottamus sähköistä asiointia kohtaan sekä kyvyttömyys tai haluttomuus niiden käyttöön.

On tärkeää, että etäyhteyksien käyttöä kehitetään edelleen myös mielenterveystyössä ja kriisituen palveluissa. Tällä tavoin on mahdollista monipuolistaa palvelutarjonta huomioiden asiakkaiden erilaiset tarpeet.

Etäyhteyksien laatua voidaan parantaa esimerkiksi keräämällä kokemuksia niiden käytöstä suoraan käyttäjiltä. Lisäksi työelämässä tarvitaan etäyhteyksien käytön hallintaa.

Lähteitä:

Kämäräinen, S., Turunen, I. (2021). Etäyhteyksien käyttö Kainuun kriisikeskuksen kriisityössä asiakkaan näkökulmasta. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201201468

Virtanen, L., Kaihlanen, A.-M., Isola A.-M., Laukka, E. & Heponiemi, T. (2021). Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella: Laadullinen kuvaileva tutkimus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58(3). https://doi.org/10.23990/sa.107405

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. (2020). Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7

Inka Turunen, Terveydenhoitajaopiskelija (AMK), Kajaanin ammattikorkeakoulu

Sari Huovinen, Kriisikeskusjohtaja, Kainuun kriisikeskus

Arja Oikarinen TtT, yliopettaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu