Kotimaa

Analyysi: Pyrkiikö hallitus Vastaamo-tapauksessa ohjaamaan henkilötunnuksen muuttamisesta päättävää virastoa?

Hallitus selvittää, voitaisiinko nykylain tulkintaa henkilötunnuksen vaihtamisen edellytyksistä laajentaa Vastaamon tietomurron kaltaisiin tilanteisiin. Päätösvaltainen virasto kertoi kielteisen näkemyksensä julkisuuteen jo aiemmin.

Hallitus ilmoitti keskiviikkona iltakoulunsa päätteeksi, että se selvittää, voitaisiinko nykylakia tulkita niin, että psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron kohteeksi joutuneet voisivat muuttaa henkilötunnustaan.

Se kuulosti hieman oudolta. Henkilötunnusten muuttamisesta vastaavan Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja oli nimittäin jo tiistaina todennut Lännen Median haastattelussa, ettei laki mahdollista tällaisessa tapauksessa tunnuksen muuttamista identiteettivarkauksien ennaltaehkäisemiseksi.

Pyrkiikö hallitus tässä vain luomaan itsestään kuvaa, että se toimisi nopeasti, vaikka tietää, ettei se ole mahdollista? Vai pyrkiikö se ohjailemaan sitä, kuinka lakia olisi tulkittava ja astuuko se siinä toisen viranomaisen tontille?

Soveltamisohjeita ei voi antaa

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää selvänä, että valtioneuvosto ei voi antaa yksittäisen lain sitovia soveltamisohjeita.

Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä on tulkita itsenäisesti, täyttyvätkö lain edellytykset henkilötunnuksen muuttamiseksi. Mikäli sen ratkaisusta valitetaan, lain tulkinta siirtyy riippumattomille tuomioistuimille.

Jos hallitus vain selvittää lainsäädännön muutostarpeita, se pysyy Viljasen mukana tontillaan. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen pitää tätä itse asiassa hallituksen perustehtävänä.

Hallitus nimenomaan ilmoitti toisena vaihtoehtona selvittävänsä mahdollisuutta lainmuutokseen, joten siinä mielessä se ei näytä ylittäneen valtuuksiaan.

Edellytykset lueteltu tyhjentävästi

Nykylain mukaan henkilötunnus voidaan muuttaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka. Lain perustelujen mukaan tämä voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi todistajan suojelussa.

Henkilötunnus voidaan lain mukaan muuttaa myös, jos muu kuin henkilötunnuksen haltija on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta ja käytöstä on aiheutunut merkittävää taloudellista tai muuta haittaa tunnuksen oikealle käyttäjälle ja henkilötunnuksen muuttamisella voidaan estää väärinkäytön haitallisen seurausten jatkuminen. Lain perustelujen mukaan tämän säännöksen kaikkien edellytysten on täytyttävä.

Kun perusteluissa lisäksi sanotaan, että henkilötunnuksen muuttamisen edellytykset on laissa lueteltu tyhjentävästi, mitä selvitettävää tässä hallituksen mielestä oikein on?

Perusoikeuksiin voidaan vedota

Valtiovarainministeriö tiedotti torstaina, että se selvittää lainsäädäntömuutosta, joka mahdollistaisi henkilötunnuksen vaihtamisen nykyistä helpommin. Osana selvitystä hankitaan ulkopuolisia oikeudellisia asiantuntija-arvioita nykyisen lain soveltamisesta Vastaamo-tapaukseen.

Apulaisprofessori Rautiasen mukaan nykytilanteen kuvaaminen kuuluu aivan normaalisti lainmuutoksen esivalmisteluun. Siinä voisi hänen mukaan tulla esille esimerkiksi mahdollisuus tulkita lakia perusoikeusmyönteisesti jollakin tavalla, joka ei olisi vallitseva tulkintalinja.

Tällaisella pohdinnalla ei kuitenkaan olisi Rautiaisen mukaan sitovaa merkitystä viraston päätökselle arvioida, täyttyvätkö edellytykset henkilötunnuksen muuttamiselle. Viranomainen saa kyllä ottaa tällaisen pohdinnan huomioon, mutta se ei velvoita sitä.

Siten hallitus näyttää pysyneen lestissään, vaikka äkkiseltään saattoi syntyä muunkinlaisia epäilyjä.

Kirjoittaja on Lännen Median politiikan toimittaja.