Ulkomaat

Viro käynnistää alustavan arvioinnin Estonia-dokumentin kuvamateriaalista, Suomi mukana – Otkes: rungon reiälle voi olla monta selitystä

Estonian hylkyä ei ole tutkittu yli kahteen vuosikymmeneen, koska hylkyä suojaa hautarauha. Nyt aloitettavassa alustavassa arvioinnissa selvitetään, olisiko jatkotutkinta tarpeen.

Viron turvallisuustutkintaviranomainen Ohutusjuurdluse keskus (OJK) on päättänyt käynnistää alustavan arvion uudesta Estoniaa koskevasta kuvamateriaalista.

Televisioyhtiö Discoveryn tuore dokumenttisarja esittää uutta kuvamateriaalia, jolla näkyy aiemmin raportoimaton repeämä uponneen Estonian kyljessä. Sarja sai Suomessa ensi-iltansa tällä viikolla. Sen mukaan aluksen rungossa on neljä metriä korkea aukko.

Suomen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) ja Ruotsin Statens Haverikommission (SHK) osallistuvat OJK:n johtavaan alustavaan arviointihankkeeseen. Otkesin mukaan tarkoituksena on ratkaista, onko Estonian tutkintakomission loppuraportin löydöksiä syytä arvioida uudelleen ja vaativatko löydökset jatkotutkintaa.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi kertoo, että esille ei ole aikaisemmin noussut syitä, jotka olisivat johtaneet siihen, että uutta tarkastelua olisi ollut tarpeen aloittaa. Hän painottaa, että nytkään aikaisempaa tutkintaa ei ole kyseenalaistettu, vaan julkisuuteen nousseet uudet tiedot on päätetty arvioida.

– On mahdollista, että suositetaan uuden tutkinnan käynnistämistä, mutta se on lippuvaltioperiaatteen mukaan Viron päätösvallassa.

Alustavassa arvioinnissa uutta materiaalia verrataan vuonna 1997 julkaistuun Estonian tutkintaraporttiin. Tämän pohjalta arvioidaan, onko uudessa kuvamateriaalissa jotain sellaista, joka edellyttäisi laajempia tutkintatoimia vai ei.

Nurmen mukaan toistaiseksi ei ole mitään epäilystä siitä, että Estonian onnettomuuden tutkinnassa olisi tehty virhe.

– Mutta kuten sanottu, arviointi on tärkeää tässä, ja kun on esitetty tällaisia väitteitä, niin näiden väitteiden merkitys arvioidaan, Nurmi sanoo.

Mikä repeämän aiheutti?

Dokumentti on herättänyt spekulaatioita siitä, olisiko joku ulkopuolinen tekijä voinut aiheuttaa repeämän aluksen runkoon.

Nurmen mukaan tämä on asia, jota nyt arvioidaan. Hänen mukaansa mahdollista on sekin, että repeämä on syntynyt jälkikäteen. Vaihtoehtoja on useita.

– Ensinnäkin, jos ajatellaan sitä, että tällainen valtavanpainoinen teräsklöntti iskeytyy pohjaan ja kysymyksessä on vanha teräs, niin yksi vaihtoehto on, että reikä on tullut pohjaan iskeytymisen yhteydessä.

Lisäksi hylystä on poistettu öljyä onnettomuuden jälkeen.

– Alukseen on kajottu öljyn poistamiseksi. Ei ollut tarkoituksenmukaista jättää pohjaan alusta, mikä voi aiheuttaa öljyvuodon.

Vuonna 1994 uponneen matkustaja-aluksen hylkyä suojaa hautarauha. Otkes kertoo tiedotteessa, että alustava arviointi toteutetaan niin, että hautarauhasopimusta kunnioitetaan.

Nurmen mukaan hylkyä ei käytännössä ole tutkittu eikä pohjassa käyty sen jälkeen, kun onnettomuuden loppuraportti tehtiin, koska hautarauha estää tällaisen toiminnan.

– Mitä siellä nyt on tehty tätä uutta dokumentaatiota, mihin uusi kuvamateriaali perustuu, niin jos siellä on käyty, on ilmeistä, että silloin on rikottu hautarauhaa, Nurmi sanoo.