Koti-Kajaani

Linnanraunioiden aave, Elisabeth Tawaststjerna, oli Kajaanin linnan viimeisen puolustajan vaimo

Linnan aave

Kekrijuhlan järjestäjien mukaan Kajaanin rauniolinnassa silloin tällöin ilmestyvä kummitus on linnan viimeisen puolustajan kapteeni Johan Henrik Fieandtin puoliso Elisabeth.

Elisabeth os. Tawaststjerna syntyi 22.10.1695 Mikkelin pitäjässä kihlakunnantuomari Jakob Pontus Tawaststjernan tyttärenä. Elisabeth solmi avioliiton 18-vuotiaana 1713 Savon rykmentin kapteeniluutnantin Fabian Johan Schmiedefeltin kanssa. Aviomies kaatui kuuluisassa Napuen taistelussa 19.2.1714. Samassa taistelussa hänen asekumppaninsa kapteeni Johan Henrik Fieandt joutui venäläisten sotavangiksi ja kuljetettiin Moskovan taakse sotavankeuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miehensä kuoleman jälkeen Elisabeth synnytti tyttären, joka sai nimekseen Beata Elisabeth Schmiedefelt, myöhemmin Aminoff. Joulukuussa 1714 kapteeni Fieandt pakeni sotavankeudesta ja pääsi omiensa joukkoon keväällä 1715. Fieandt tapasi asekumppaninsa lesken Elisabethin ja solmi tämän kanssa avioliiton samana vuonna. Fieandt määrättiin Kajaanin linnan komentajaksi ja hän saapui linnaan loppuvuodesta raskaana olevan puolisonsa kanssa.

Venäläiset alkoivat piirittää linnaa yli 3000 miehen armeijan voimin, ja keskellä piiritystä Elisabet synnytti 1.2.1716 pojan, jonka linnassa ollut Pitkän Tanelin Daniel Cajanuksen setä kirkkoherra Cajanus risti Jakob Pontukseksi. Linna antautui 24.2.2716, ja Fieandtit vangittiin, kuljetettiin ensin Turkuun ja sieltä Pietarin kautta sotavankeuteen Moskovan taakse Kasiniin. Pieni Jakob Pontus kuoli sotavankeudessa 17.9.1717, mutta Elisabeth synnytti sotavankeudessa 1.11.1718 Elsa Margareta-nimen saaneen tyttären.

Kapteeni Fieandt karkasi sotavankeudesta helmikuussa 1718 ja saapui vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa Ruotsiin kesäkuussa. Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen perhe asettui Mikkelin lähelle Elisabethin vanhempien omistamaan Kyyhkylän kartanoon. Perheeseen syntyi vielä 8 lasta, joista 5 eli aikuisikään.

Johan Henrik Fieandt viljeli Kyyhkylän kartanon maita toimien samalla Savon rykmentin komentajana. Narvan taistelussa 20.11.1700 tulikasteensa saanut majuri Fieandt kaatui Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741, ja hänet haudattiin muiden kaatuneitten kanssa taistelutantereelle. Elisabethille menetti jo toisen puolisonsa kaatuneena.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Elisabethin terveys petti, ja hän kuoli vain puoli vuotta myöhemmin 27.2.1742 46-vuotiaana.

Elisabethin pojat aateloitiin vuonna 1751 isänsä sodissa saavuttamien urotekojen vuoksi.

Etsiikö Elisabeth Kajaanin linnasta siellä syntynyttä ja 1-vuotiaana kuollutta Jakob Pontus-poikaansa?

Kirjoittaja on varatuomari, tietokirjailija ja Kainuun Museo- ja kotiseutuyhdistys ry:n puheenjohtaja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Operaatio linnan aave tähtää aaveen karkottamiseen

Operaatio linnan aave kutsuu kaikkia kainuulaisia etsimään riimukiviä Kajaanin linnanraunioiden aaveen karkottamiseksi. Riimukivistä kotaan riimukiviportti, jonka avulla jumiin jäänyt kummitus pääsee poistumaan linnasta.

Riimukiviä voi etsiä myyttisistä Kajaanin lähimetsistä syys-lokakuussa. Etsijä voi noutaa kätköltä riimukiven ja tuoda saaliinsa linnanraunioille kekrijuhlaa 30.-31.10. varten. Lisätietoa kätköistä ja kekrijuhlasta löytyy linnanaave-verkkosivuilta .

Johan Henrik Fieandt oli Kajaanin linnan viimeinen komentaja. Hänen puolisonsa Elisabeth tiettävästi kummittelee linanraunioilla.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä