Mielipiteet
Lukijan mielipide: Klubitalojen kuntouttavaa ja osatyökykyisten työllisyyttä edistävää toimintaa ei saa romuttaa
Nuorten Ystävät ry on hyvin huolissaan Suomen Klubitalojen tulevaisuudesta. Kolmessa Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämässä klubitalossa toimii 828 jäsentä (muualla sanottaisiin asiakkaiksi). He ovat mielenterveyskuntoutujia ja muita tukea tarvitsevia työikäisiä (eri lailla vammaisia henkilöitä, päihdekuntoutujia, syrjäytymisvaarassa olevia).
Klubitalo on kokonaisvaltainen sektorirajat ylittävä toimintamalli, jonka avulla voidaan tukea ihmisiä useilla eri elämänalueilla samanaikaisesti, samassa paikassa ja yhteisössä. Suomessa toimii Veikkauksen ja kuntien/kuntayhtymien rahoituksella tällä hetkellä 23 Klubitaloa, joissa jäseniä on yhteensä noin 6500.
Valtiovarainministeriön Veikkauksen avustuksiin ehdottama 30 prosentin leikkaus tarkoittaa Klubitalojen kohdalla valtakunnallisesti noin 1,4 miljoonan euron menetystä. Tämä saisi aikaan klubitalotoiminnan vaikutuksiin perustuvan, arviolta yli 5 miljoonan säästöpotentiaalin menetyksen psykiatrisen hoidon kustannuksissa. Tämä yhtenä esimerkkinä leikkauksen seurauksista, inhimillisiä menetyksiä unohtamatta.
Onko meillä tähän varaa? Me Nuorten Ystävät ryn Klubitalojen työntekijät ja jäsenet vastaamme ei.
Julkisten sote-palveluiden ja hoidon tehostaminen ei mielenterveysongelmissa yksin auta, mikäli joustava, räätälöity ja yhteisöllinen tuki kuntoutujan arjessa puuttuu. Klubitalojen toiminta on todettu arvioinneissa tehokkaaksi, vaikuttavaksi ja kustannuksiltaan edulliseksi. Jo kahden sairaalapaikan vuosikustannukset riittävät kattamaan yhden Klubitalon toiminnan vuodeksi (yhden psykiatrisen sairaalapaikan kustannukset ovat vuodessa noin 180 000 euroa).
Toisaalta Klubitalot tuottavat välittömiä säästöjä julkisissa palveluissa vähentämällä muuta hoidon tarvetta: Yhden Klubitaloon sijoitetun euron on arvioitu tuottavan hoitokuluissa noin 4,60 euron säästöt. Säästöä syntyy myös muualla julkisessa taloudessa: Yhdysvalloissa toteutetun riippumattoman selvityksen mukaan Klubitalotoiminnasta saadaan kokonaisuudessaan arvioituna yhden dollarin sijoituksella noin 14 dollarin yhteiskunnallinen hyöty.
Vuonna 2019 uusista työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet myönnettiin mielenterveysongelmien vuoksi. Samalla osatyökykyisten työttömien mahdollisuudet työllistyä ovat joukkotyöttömyyden myötä entisestään heikentyneet. Viime vuonna Klubitalojen jäsenistä työllistyi Suomessa 20 prosenttia, eli tämä yksilöllisesti räätälöity, arkeen kytkeytyvä työllistämisen tukeminen on ollut erittäin tuloksellista.
Nuorten Ystävät hallinnoi kolmea Suomen pohjoisinta Klubitaloa, jotka toimivat Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä. Vuonna 2019 näissä pohjoisen klubitalojen jäsenistä vuoden aikana 40 prosenttia eteni jatkopolullaan palkkatöihin, opiskelemaan tai muuhun tarkoituksenmukaiseen, työelämään suuntaavaan toimintaan, kuten työkokeiluun.
Jäsenmäärät kasvavat tasaisesti jokaisella paikkakunnalla, mikä osaltaan kertoo toiminnan tarpeellisuudesta.
Esko Hänninen
Suomen Klubitalot ry
puheenjohtaja
Arja Sutela
pääsihteeri
Nuorten Ystävät
Mari Jääskeläinen
vastaava työhönvalmentaja
Klubitalo Tönäri, Kajaani
Lea Nikula
kehittämispäällikkö
sosiaalinen työllistyminen
Lahja Leiviskä
palveluesimies
NY Klubitalot
Taija Hirvonen
vastaava työhönvalmentaja
Klubitalo Pönkkä, Oulu
Jaana Rossi
vastaava työhönvalmentaja
Klubitalo Roihula, Rovaniemi