Kotimaa

VTT:n yllätystulos: Kymmenen kertaa puhdistettu kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuoja on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski

VTT kuitenkin huomauttaa, että kangasmaskien huolto kotona onnistuu hyvin, mutta kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistaminen mikrobeista on kotona haastava tehtävä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT kertoo perjantaiaamuna yllättävästä tuloksesta, kun se tutki kangas- ja kertakäyttömaskien puhdistamista.

– Yhdistimme hengityssuojainjätteen vähentämiseen tähtäävässä tutkimuksessa VTT:n materiaaliteknologian ja mikrobiologian osaamista. Meille oli yllätys, että jopa kymmenen kertaa puhdistettu kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuoja on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski, tutkimusprofessori Ali Harlin toteaa tiedotteessa.

Hengityssuojainten ja kasvomaskien käyttö lisääntyy koronaepidemian jatkuessa. Valtion omistaman VTT:n mukaan on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota luonnossa hajoamattoman maskijätteen vähentämiseen. Siksi yhtiö selvitti, onko suojainten ja maskien uudelleenkäyttö mahdollista puhdistamalla ne kotikonstein.

VTT:n tutkimus osoittaa, että kangasmaskien puhdistamiseen keittäminen on kotioloissa paras menetelmä, mutta kertakäyttöiset suojaimet menettävät eri menetelmin puhdistettaessa tehokkuuttaan.

Kangasmaskien puhdistus onnistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisella pesulla.

Tutkimukseen valittiin seuraavat menetelmät: keitto, konepesu, höyrytys, lämpökäsittely, silittäminen sekä pitkä säilytys ilmavasti huoneenlämmössä.

VTT huomauttaa, että kangasmaskien huolto kotona onnistuu hyvin, mutta kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistaminen mikrobeista on haastava tehtävä.

Pese lika pois, se on desinfiointia tehokkaampaa

Yleinen johtopäätös on VTT:n mukaan niinkin yksinkertainen kuin: pese lika pois. Se on desinfiointia tehokkaampaa.

Kangasmaskit puhdistuvat kotona parhaiten keittämällä ainakin 5 minuuttia. Pesuohjeiden mukainen konepesu on toiseksi paras keino. Testeissä käytettiin 60 celsiusasteen pesuohjelmaa.

Kangasmaskit kestävät konepesuja, ja myös kertakäyttösuojainten rakenne kestää mekaanisesti jopa kymmenen pesua.

Kertakäyttösuojaimet puhdistuvat keittämällä ja konepesulla, mutta käsittely heikentää nopeasti pienimpien hiukkasten erotuskykyä. Suojaimet ovat kuitenkin puhdistuksen jälkeen suodatusteholtaan kangasmaskeja parempia. Koska kertakäyttösuojainten puhdistus heikentää merkittävästi suojausominaisuuksia, ei niiden puhdistusta kotikonstein voi suositella ammattikäyttöön.

Lämpökäsittely uunissa on lupaava vaihtoehto edellyttäen, että uunin lämpötila on lähellä 100 celciusastetta, mikä on kuitenkin riski erityisesti suojaimien rakenteelle.

Puoli tuntia alemmassa 70 celciusasteen lämpötilassa ei riittänyt tuhoamaan viruksia tehokkaasti. Menetelmä on epävarma, koska kotitalouksien uunien lämpötilan säätö ei ole tarkka tällä lämpötila-alueella.

Mikroaaltokäsittelyn vaikutuksia ei tutkittu

Puhdistushöyryttimellä ei pystytä eliminoimaan viruksia luotettavasti.

Silitys viruksia tappavalla lämpötilalla heikentää etenkin suojaimien ilmanläpäisyä lisäten hengitysvastusta.

Esimerkiksi Espanjassa on suositeltu maskeille pitkää säilytysaikaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa, mutta syksyn koleassa säässä Suomessa ohjetta on vaikea noudattaa.

Mahdollisesti tehokasta UV-C-ultraviolettikäsittelyä ei tutkittu VTT:llä tällä kertaa, vaikka laitteita on tulossa markkinoille. UV-käsittelyllä on pinnoilla sama ominaisuus kuin muillakin desinfioinneilla: se ei poista mikrobeja suojaavaa likaa. VTT:n aiemmissa hygieniatutkimuksissa on havaittu, että lika alentaa desinfiointitehoa ja suojaa mikrobeja.

Mikroaaltokäsittelyn vaikutuksia ei tutkittu, koska maskit sisältävät usein metalliosia, jotka tuhoaisivat tuotteet ja mahdollisesti mikroaaltouunin.

Tutkimus tehtiin Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC, European Centre for Disease Preventention and Control) 8.6.2020 julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID-19 pandemian aikana -asiakirjan menetelmien tarkistamiseksi. VTT tutki asiaa ECDC:n pyynnöstä, ja raportti valmistuu syksyllä 2020.