Kotimaa

Akavan Fjäder: Nopeutetuista lomautuksista ei pidä tehdä pysyviä – Suomen Yrittäjät täysin eri linjoilla

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole keskustelleet työlainsäädännön muutosten jatkosta, vaikka esimerkiksi nopeampien lomautusprosessien voimassaoloaikaa on pidennetty jo kertaalleen koronakriisin jatkuessa. Akavan Sture Fjäderin mukaan henkilöstö tarvitsee aikaa ja mahdollisuuden neuvotteluihin.

Koronakriisin takia lomautusmenettelyä on nopeutettu vuoden loppuun asti. Kysyimme työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä, pitäisikö väliaikaisia käytäntöjä jatkaa.

Ainoastaan Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava suostui kommentoimaan aihetta. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä nopeutetuista lomautuskäytännöistä ei pitäisi tehdä pysyviä.

– Neuvotteluajat eivät suomalaisessa lainsäädännössä ole mitenkään poikkeavan pitkiä. On perusteltua ja erittäin tärkeää, että harkittaessa lomautuksia tai irtisanomisia, annetaan henkilöstölle aikaa ja mahdollisuus neuvotteluihin, Fjäder toteaa sähköpostitse.

Muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat kieltäytyivät kommentoimasta lomautusmenettelyn jatkoa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa, koska se ei ole ollut esillä keskusteluissa.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan näitä asioita ei ole nyt tarpeen kommentoida, koska muusta ei ole ollut puhetta kuin vuoden loppuun voimassa olevista muutoksista.

Myös työnantajapuolen edustaja, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies jätti kommentoimatta ja ennakoimatta asiaa.

Suomen Yrittäjät: lomautusten pitäisi olla nopeampia

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ehdotti Lännen Median haastattelussa (23.9.), että lomautuskäytäntöjen pysyvä nopeuttaminen voisi rohkaista työnantajia pysyvään palkkaamiseen. Samaa mieltä on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen .

– Väliaikaisista lomautuskäytännöistä pitäisi saada kyllä ehdottomasti pysyviä. Se on yritysten viesti, että nopeampien lomautusprosessien ei pitäisi olla vain kriisiajan mahdollisuus, vaan lomautusten pitäisi olla ylipäätään joustavampia ja nopeampia, Pentikäinen sanoo.

Akavan Sture Fjäder huomauttaa, että Suomessa on pysyvässä lainsäädännössä huomioitu myös poikkeusmahdollisuudet yhteistoimintamenettelystä yritystasolla tilanteissa, joissa yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakoida.

– Tällä hetkellä yhteistoimintalakia ollaan kolmikantaisesti uudistamassa eikä siinä olla muuttamassa neuvotteluaikoja.

"Haittaa, jos lainsäädäntöä pitkitetään ilman perusteltua syytä"

Väliaikaisten lakimuutosten voimassaoloaikaa on pidennetty jo kertaalleen. Alun perin lakimuutosten piti olla voimassa kesäkuun loppuun, mutta niitä päätettiin jatkaa vuoden loppuun asti.

Pitäisikö niin sanottuja pikalomautuskäytäntöjä jatkaa edelleen? Fjäderin mukaan pandemian laajentumisen ennustaminen on hankalaa eikä vuodenvaihdetta pysty nyt arvioimaan.

Parhaillaan työlainsäädännön muutosten jatkosta ei ole käynnissä neuvotteluja. Väliaikaiseen lainsäädäntöön kuuluvat lomautuskäytäntöjen lisäksi esimerkiksi työttömyysturvaan tehdyt muutokset ja takaisinottovelvoitteen pidentäminen.

– Näiden vaikutukset pitää arvioida tarkkaan. Itselläni on käsitys, että määräaikaisilla muutoksilla on pystytty pelastamaan työpaikkoja, Fjäder kertoo.

– Hyöty riippuu täysin pandemian tilanteesta. Haittaa syntyy, jos väliaikaista lainsäädäntöä pyritään pitkittämään perustelemattomista syistä.

Lakimuutokset ruuhkauttivat työttömyyskassoja

Tähän asti väliaikainen lainsäädäntö on toiminut pääsääntöisesti hyvin, Fjäder kertoo.

– Alkuvaiheessa oli varmasti epätietoisuutta, mutta ohjeistukset ja linjaukset ovat toimineet ja olleet yhtenäisiä. Työttömyyslainsäädäntöön tehdyt muutokset varmasti helpottivat monia, mutta myös ruuhkauttivat työttömyyskassoja erilaisten kysymysten vuoksi.

Fjäderin mielestä väliaikaisen lainsäädännön nopea valmistelu osoitti suomalaisen kolmikannan ja työmarkkinoiden joustavuuden sekä reagointikyvyn.

– Uskon, että pystyimme lainsäädännöllä ja sen toteuttamisella helpottamaan niin yrityksiä ja työntekijöitä sekä vähentämään irtisanottujen määrää.