Kotimaa

Keskusjärjestöjen työllisyysneuvottelut päättyivät ilman tulosta

Hallitus on sanonut linjaavansa tarvittavat toimet, jos ratkaisua ei synny. Määräaika päättyi marraskuuhun.

Työmarkkinajärjestöjen työllisyysneuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina vakavasta yrityksestä huolimatta.

Näin tviittasi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta iltakuuden aikoihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää näiden niin sanottujen eläkeputkineuvottelujen kaatumista valitettavana.

– EK:n näkökulmasta yrityksille yritettiin sälyttää kohtuuttomia rasitteita, Häkämies sanoo neuvotteluista tiedotteessa.

EK odottaa nyt, että hallitus tekee päätöksensä työllisyyden nostaminen ja yritysten kilpailukyky mielessä.

Jatkettiin viikonlopusta

Työmarkkinakeskusjärjestöt jatkoivat neuvotteluja eläkeputken poistamisesta ja siihen liittyvistä muutosturvan parannuksista maanantaina iltapäivällä. Osapuolet neuvottelivat asiasta myös viikonlopun läpi.

Neuvotteluja ovat käyneet työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Kuntatyönantajat sekä työtekijäpuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava.

Hallitus oli antanut työnantaja- ja palkansaajajärjestöille tehtäväksi keksiä keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi.

Näillä keinoin haluttaisiin 10 000 työllistä lisää vuoden 2029 loppuun mennessä.

Hallituksen työmarkkinaosapuolille antama aika esityksen teolle päättyi marraskuun loppuun.

Jos sopimusta ei synny, hallitus on sanonut ottavansa päätöksenteon omiin hyppysiinsä.

Asetelma on ollut selvä

Työttömäksi jäänyt työntekijä saa eläkeputkessa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti.

Putkeen pääsee 60–62 -vuotias syntymävuodesta riippuen. Ikärajaa on nostettu samalla kun eläkkeelle jäämisen ikä on noussut.

Eläkeputken katsotaan helpottavan iäkkäämpien työntekijöiden irtisanomisia yritysten saneeraustilanteissa.

Toisaalta sen katsotaan tuovan taloudellista turvaa työttömäksi jääville ikääntyneille työtekijöille.

Asetelma neuvotteluissa on ollut selvä: palkansaajajärjestöille heikennykset eläkeputkeen ovat katkeria niellä, kun taas työnantajien EK:n keskeinen tavoite on putken poistaminen.

Palkansaajajärjestöt ovat halunneet, että jos putki poistetaan, poistoa pehmennetään mahdollisimman paljon. Pehmennykset tarkoittavat työhyvinvoinnin parantamista, työkyvyn ylläpitämistä ja muutosturvaa irtisanomistilanteissa.

Keskusjärjestöjen välit kiristyivät entisestään viime viikolla, kun EK päätti jättää palkkatietojen avoimuutta edistävän kolmikantaisen työryhmän kesken toimikauden.

Andersson esitti irtisanomiskorvausta

Hallituspuolueista eläkeputkeen liittyvien esitysten kanssa ovat kipuilleet perinteiset palkansaajapuolueet sdp ja vasemmistoliitto.

Edellisviikonlopun puoluevaltuuston puheessaan vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson vaati työttömyysturvan suojaosan nostamista pysyvästi 500 euroon ja työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta.

Pelkona vasemmistoliitossa on, että jos se nielee nyt eläkeputken heikennykset, niin kevään kehysriihessä edessä ovat muutokset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Eläkeputken puuttumista on vaikeuttanut myös Suomen hyvän talouskehityksen pilannut koronavirus.