Kotimaa

Koronaepidemia uuvutti sairaanhoitajat: yli puolet on harkinnut alanvaihtoa

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan uupumista aiheuttivat esimerkiksi työtehtävän tai -paikan vaihtuminen. Toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina hahtela.

Koronaepidemia ja sen vaikutukset työarkeen ovat uuvuttaneet vakavasti suomalaisia sairaanhoitajia, kertoo Sairaanhoitajaliitto.

Liiton kyselyn mukaan yli puolet sairaanhoitajista mietti kevään ja kesän aikana alanvaihtoa.

Peräti 80 prosenttia kertoi olevansa enemmän tai vähemmän uupunut. Tosin useampi kuin joka neljäs sairaanhoitaja oli uupunut jo ennen koronapandemiaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kyselyyn vastasi yli 2 300 sairaahoitajaa.

Teho-osasto erityinen haaste

Uupumiseen ja alanvaihdon harkintaan johtivat muun muassa työtehtävien tai -paikan vaihtuminen.

Liiton mukaan lähes joka neljäs sairaanhoitaja joutui siirtymään toiselle osastolle. Hoitajia siirrettiin muun muassa teho-osastolle tai koronanäytteenottoon.

Lähes joka kolmas vastaaja koki muutokseen liittyvän perehdytyksen huonoksi tai erittäin huonoksi. Erityisen haastavaksi koettiin teho-osastolle siirtyminen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– On selvää, että toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen aaltoon, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela liiton tiedotteessa.

– Sairaanhoitajia ja heidän lähijohtajiaan on kuunneltava paremmin ja tuettava enemmän.

Ulkopuolinen arvostus ei näy, ammattiylpeys kasvoi

Työssä jaksamiseen vaikutti kyselyn mukaan myös sairaanhoitajien työn arvostus tai oikeammin sen puute.

Yli puolet vastaajista kokee, etteivät he saa työssään arvostusta. Toisaalta 44 prosenttia koki oman ammattiylpeytensä kasvaneen pandemian aikana.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karheen mukaan ristiriita uhkaa alan vetovoimaisuutta.

– Sairaanhoitajat arvostavat omaa työtään korkealle, mutta se ei enää riitä, jos he kokevat, että työantajat ja valtiovalta eivät arvosta heitä muutoin kuin puheissa ja valoilla, Karhe sanoo.

Hahtela puolestaan huomauttaa, että alalla oli ongelma jo ennen pandemiaa.

– Sairaanhoitajat ovat tuoreen ammattibarometrin työvoimapula-ammattien kärjessä.

Joka neljännen mukaan suojaimia oli liian vähän

Sairaanhoitajat kokivat myös työturvallisuutensa vaarantuneen koronaepidemian aikana. Joka neljännen vastaajan mukaan näin oli vähintään viikoittain.

Samoin joka neljäs sairaanhoitaja kertoi, että henkilökunnan suojaimia oli käytössä liian vähän. Tämä aiheutti liiton mukaan lisää huolta ja ylimääräistä stressiä.

Moni vastaaja oli lisäksi siinä käsityksessä, että poikkeuslaki olisi antanut oikeuden poiketa työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteista.

"Rahallinen korvaus on arvostuksen tunnustus"

Sairaanhoitajaliitto toivoo tilanteen korjaamiseksi selkeämpää ohjeistusta pelkkien suositusten sijaan. Myös henkilöstöä tulisi liiton mukaan kuunnella paremmin.

– Näiden kaikkien asioiden tulee olla kunnossa: ohjeistus, koulutus ja perehdytys, suojaimet, tauot, työajat, riittävä henkilökunta, työterveys, oikeudet sairauslomiin, oikeudet vapaa-aikaan, oikeudet oman työn hallintaan, Karhe listaa.

Pääviesti valtion ja työnantajien suuntaan on kuitenkin se, että sairaanhoitajien jaksamista tuetaan parhaiten rahallisella tuella.

– Rahallinen korvaus on sairaanhoitajien mielestä arvostuksen tunnustus, liitto toteaa tiedotteessaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi viime viikolla, että jatkossa tavoitteena on testiin pääseminen ja testituloksen saaminen yhteensä kahdessa vuorokaudessa. Samalla Kiuru arvioi, että tavoitteeseen päästään aikaisintaan 6–8 viikossa.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä