Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ryhmäraha ei perustu hyvinvointilakiin

Olin Asiakkaan ja potilaan päivä  -seminaarissa (25.10.) Kaukametsän Kouta-salissa. Esitelmöijinä oli toinen toistaan parempia henkilöitä. Mainitsen tässä vain Kainuun hyvinvointialueen "korkeat " edustajat, koska he ovat tässä lähimpinä vastaamassa meidän kansalaisten hyvinvoinnista.

Aluejohtaja Jukka Lindberg ja aluevaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari (kesk.), molemmilla ovat puheenlahjat hallussa. Tartun nyt kuitenkin Anne Lukkarin puheeseen. Pirteän ja elävän puheensa lopussa hän hyvin painokkaasti ja koko arvovallallaan painotti Kainuun hyvinvointialueen (HVA) tiedotuksen ja viestinnän tärkeyden asiakkaiden (tarkoitti varmaan myös mediaa) ja Kainuun hyvinvointialueen välillä.

Hieno, tärkeä välttämätön toimenpide. Siinä onkin viestinnälle haaste kertoa ajankohtaisesti ja ymmärrettävästi, mitä on milloinkin päätetty, mitä se tarkoittaa tai vaikuttaa, taikka korjata esimerkiksi vajaa tiedote, ettei epämääräisille, tahi "väärille" tulkinnoille jää sijaa.

Tuon esimerkin voimalla esille, että hän oli erittäin tärkeällä asialla. Vanha sanonta kertoo, että kolikolla on kaksi puolta. Kainuun HVA näyttää lukevan niin sanottua ryhmäraha-ohjetta "kuin piru raamattua".

Eduskunnan päättämän hyvinvointialueita koskevan lain (611/2021) 27. pykälään on kirjoitettu ohje "Valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen".

Kainuun HVA on tulkinnut sen mielestäni omalla sopivalla tavallaan, joka eroaa alkuperäisestä. Jos nyt ei täysin, niin on kuitenkin muokannut sananvalinnoillaan ja muutoksillaan haluamansa muotoon. Alkuperäinen muoto on: "Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa, sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia…".

Kuitenkin Kainuun HVA on mediassa, lähinnä Kainuun Sanomissa, korostanut, että ryhmärahaa voi käyttää muun muassa työvoimakustannuksiin, työtilojen vuokraamiseen, työvälineisiin (ehkäpä lyijykyniin, tietokoneisiin, älykännyköhin, läppäreihin ja mitä niitä onkaan ja tietysti tietoliikenne- ja puhelinlaskuihin.)

Ei pidä unohtaa myöskään niitä puolueiden/valtuustoryhmien sidosryhmiä tai mahdollisuutta tuottaa koulutus- ja keskustelutilaisuuksia asukkaille.

En löytänyt mistään lakia/asetusta tai mainintaa, jossa kielletään vaalikampanjointi ryhmärahalla. Näin kuitenkin Kainuun HVA itse kirjoittaa, että se on kielletty ja hyvä niin, mutta mitä muuta nuo koulutus- ja keskustelutilaisuudet voisivat olla?

Nythän on niin, että tuo pykälä 27 eduskunnan antamassa HVA-laissa ei määrää mitään, vaan on ohjeellinen. Se ei velvoita, ei edellytä, eikä se määrää ryhmärahan suuruutta. Ainut määräys on koko ohjeen lopussa: "…tuen määrä on valtuustoryhmittäin ilmoitettava hyvinvointialueen tilinpäätöksessä".

Kaiken muun saa Kainuunkin HVA säveltää, kuten haluaa ja niinhän se on tehnyt. Antaa ymmärtää, että pykälä 27 on saamani kokouspöytäkirjan kopion mukaan, seuraavanlainen: "…hyvinvointialue voi hyvinvointialuelain 27. pykälän määräysten mukaisesti…"

Minusta ei ole reilua, että Kainuun HVA antaa ymmärtää, että ryhmäraha perustuu hyvinvointilakiin (KS 24.9.).

Kyllä, se tekstillisesti oikein on, mutta tuosta sananmuodosta todennäköisesti kansalaisista moni ymmärtää, että ryhmärahaa on Kainuun hyvinvointialueen pakko antaa valtuustoryhmille.

Varmaan Kainuun hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Anne Lukkari tarkoitti puheessaan, että tiedotuksissa ja viestinnässä yleensä selkeäsanaisuus ja avoimuuden käyttö on yhtenä perustavana tekijänä siinä, että Kainuun hyvinvointialue onnistuu meidän kainuulaisten hyvinvoinnin hoidossa.

Juhani Nissinen

Teppana

Kajaani