Kotimaa

Henkilötunnuksen muutos ei estäisi äänestämistä kevään kuntavaaleissa – Vaalipaikoille tulee koronarajoituksia, mutta vaalien siirto on ison kynnyksen takana

Tietovuodon uhrien henkilötunnukset voidaan vaihtaa, mikä vaikuttaisi isoon joukkoon äänestäjiä kuntavaaleissa alle puolen vuoden päästä. Koronakin vaikuttaa vaaleihin: lähtökohtana on nyt, että kuntavaalit toimitetaan normaalin aikataulun ja voimassa olevan lain mukaisesti. Koronatoimia on tulossa, ja turvavälien noudattamisesta on viestitetty kunnille hyvissä ajoin.

Jos Vastaamo-tietovuodon uhrien henkilötunnukset muutetaan, se ei estäisi heitä äänestämästä ensi kevään kuntavaaleissa.

– Jos muutos menisi lähelle vaaleja, siitä aiheutuisi pientä hankaluutta, mutta se ei missään tapauksessa tule estämään kenenkään äänestämistä, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä toteaa Lännen Medialle.

Hallitus selvittää nyt pikaisesti, voisivatko psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron kohteiksi joutuneet vaihtaa henkilötunnuksensa jo nykylain perusteella. Muutokset voivat koskea kymmeniätuhansia uhreja ja äänestäjiä.

Jääskeläisen mukaan muutoksenteon ajankohdalla olisi kuitenkin merkitystä: ongelma on sitä pienempi mitä kauempana huhtikuun 18. päivän vaaleista se tehdään. Vaaleihin on nyt aikaa noin viisi ja puoli kuukautta.

Hankaluudet näkyisivät lisäselvittelyinä vaalipaikoilla. Äänestäjä joutuisi käyttämään äänestämiseen hieman enemmän aikaa.

Henkilötunnus ja ihmisen identifiointi on välttämätöntä, jotta tiedetään, kenestä äänestäjästä on kysymys, eli kenen kohdalle äänestysrasti merkitään.

Yksi rajapyykki on 26. helmikuuta

Yksi rajapyykki on 26. helmikuuta, jolloin perustetaan kuntavaalien äänioikeusrekisteri. Jääskeläinen kertoo, että jos henkilötunnusten muutos tapahtuisi tämän jälkeen, erityisesti silloin pieniä hankaluuksia voi ilmetä.

Äänioikeusrekisteri perustetaan väestötietojärjestelmän tietojen perusteella. Jos uusi henkilötunnus on väestötiedoissa ennen 26. helmikuuta, niin tieto siirtyy sieltä myös äänioikeusjärjestelmään.

Varsinainen äänestyspäivä on äänioikeusrekisterin perustamisesta 50 päivän kuluttua.

Jos uuden henkilötunnuksen saanut henkilö ei ehdi hankkia uutta henkilö- tai ajokorttia tässä ajassa, niin hänet tunnistetaan vanhan henkilöllisyysasiakirjan perusteella. Sen lisäksi äänestäjän täytyy kuitenkin ilmoittaa vaalivirkailijalle uusi henkilötunnuksensa, jotta identifiointi onnistuu ja jotta äänestysmerkintä voidaan tehdä äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon oikean henkilön kohdalle.

Uuden henkilötunnuksen saanut henkilö voidaan siis tunnistaa vaikka sillä nykyisellä henkilökortilla, koska siinä on kuvakin.

Jääskeläinen korostaa, että on jokaisen henkilön oma etu, että hankkii uudet kortit mahdollisimman nopeasti. Kortteja tarvitsee muuallakin kuin äänestäessä.

– Vaalilaissa säädetään, että on äänestäjän velvollisuus selvittää henkilöllisyytensä. Paras tapa on hankkia edellä sanottu henkilöllisyystodistus, mutta äänestämistä varten voi hakea poliisilta myös maksuttoman väliaikaisen henkilökortin.

Ohjeet käsidesistä, maskeista ja plekseistä tarkentuvat vielä

Tällä hetkellä lähtökohtana on, että kuntavaalit toimitetaan normaalin aikataulun ja voimassa olevan lain mukaisesti. Koronan aiheuttamia uusia toimia on tulossa, ja niiden yksityiskohdat ovat valmistelussa.

Arto Jääskeläinen kertoo, että turvavälien noudattamisesta ja riittävän henkilökunnan varaamisesta on kunnille kerrottu jo kuukausi sitten.

– Kehotimme kuntia yleistasolla huomioimaan koronan vaaleissa. Kun kunnat rupeavat valitsemaan ennakkoäänestyspaikkoja ja vaalipäivän äänestyspaikkoja, on otettava huomioon, että niitä on riittävästi ja niissä on riittävästi tilaa, jotta turvavälit pystytään pitämään.

– Loput ohjeet annamme myöhemmin. Mietimme niitä THL:n kanssa. Mitä ohjeita tulee esimerkiksi käsidesistä, maskeista ja plekseistä, se kirkastuu syksyn aikana.

Jääskeläinen ei usko, että korona tuo vaaleihin isoja muutoksia. Jos on ahtaita tiloja, niihin kerrallaan tulevien äänestäjien määrää pitää sitten rajoittaa ohjaamalla jonot oven ulkopuolelle.

– Turvavälien pitämisen tärkeys korostuu, ettei sisälle muodostu ryppäitä. Vaalitoimitsijat huolehtivat, että turvavälit pidetään.

"Aika pahan koronatilanteen pitäisi olla, että vaalit siirrettäisiin"

Arto Jääskeläinen toteaa, että kuntavaalien siirto on ison kynnyksen takana, eikä oikeusministeriössä mitään sellaista suunnitella tällä hetkellä. Hänen mukaansa siirtoa on kuitenkin pidettävä yhtenä mahdollisuutena.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) väläytti elokuussa, että kuntavaalien siirtoa koronan takia voidaan joutua hallituksessa pohtimaan. Siirtoon tarvittaisiin lakimuutos.

Erityistä takarajaa siirtämiselle ei ole. Äkkijarrutuskin eli vaalien siirto lähellä vaaleja olisi mahdollista, jos tilanne äityy todella pahaksi.

– Viime keväänä kyllä nähtiin, että lakimuutokset pystyttiin saamaan eduskunnasta ulos nopeastikin, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen huomauttaa, että jo nyt ministeriössä ja kunnissa työskennellään sen eteen, että vaalipäivä on 18.4. Puolueet kampanjoivat. Mitä aikaisemmin siirtopäätös tehtäisiin, sitä parempi.

– Aika pahan koronatilanteen pitäisi olla, että vaalit siirrettäisiin. Viime keväänä poikkeustilan aikana olisin kannattanut siirtämistä, mutta tilanne ei ole nyt sama.

Nettiäänestystä ei suunnitella Suomessa millään tavalla

Jääskeläisen mukaan nettiäänestystä ei suunnitella Suomessa millään tavalla.

Nettiäänestys oli esillä laajasti 2017. Silloin oikeusministeriön työryhmä totesi, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt. Selvityksestä oli laaja parlamentaarinen yksimielisyys.

– Sillä mennään pitkään, ja uskon, että Vastaamo-tapaus ei ainakaan nopeuta nettiäänestyksen uudelleenarvioinnin aloittamista.

Kuntaliitto tiedotti perjantaina, että sen kyselyyn vastanneista 46 prosenttia kannattaa nettiäänestämisen mahdollistamista kevään kuntavaaleissa. Kannatus on samalla tasolla kuin vuonna 2008, mutta selvästi suurempaa kuin edellisessä mittauksessa vuonna 2017.

Nettiäänestämistä suositaan erityisesti 30–39-vuotiaiden keskuudessa, mutta myös kaikissa alle 60-vuotiaita edustavissa ikäluokissa.