Kotimaa

Vasemmistoliiton puheenjohtajapeli käy jo kulisseissa – Musiikin tohtori Minja Koskela juuri nyt vahvasti nousussa Li Anderssonin seuraajaksi

Vasemmistoliitto menetti eduskuntavaaleissa viisi kansanedustajaa ja puheenjohtaja Li Anderssonia "vitutti kuin pientä eläintä".

Anderssonin puheenjohtajuus ei tappiosta huolimatta ole vaarassa, toisin kuin vihreillä, joiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ilmoitti tiistaina, ettei hän hae enää jatkokaudelle puheenjohtajaksi, tai toisin kuin keskustalla, jonka puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoittaa kevään aikana aikeensa.

Turkulaisen Anderssonin oma henkilökohtainen suursuosio – vaaleissa yli 18 000 ääntä – suojaa hänen paikkaansa.

Toisaalta puheenjohtajaa suojaa myös se, että Andersson on ilmoittanut jo viime vuoden puolella, ettei hän aio viedä vasemmistoliittoa enää puheenjohtajana vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.

Anderssonin puheenjohtajakausi päättyy vuonna 2025.

Toukokuussa 36 vuotta täyttävä Andersson on johtanut vasemmistoliittoa vuodesta 2016 lähtien.

Eduskunnassa Sanna Marinin (sd.) hallituksen opetusministeri on istunut vuodesta 2015 asti.

Andersson on sanonut ehtivänsä tehdä vielä paljon muutakin kuin politiikkaa.

Tästä kertoo myös puolueen kannalta hyvissä ajoin tehty ilmoitus, että puheenjohtaja vaihtuu näillä näkymin kahden vuoden kuluttua.

Koskela voisi nousta johtoon, jos puheenjohtaja vaihtuisi nyt

Anderssonin ilmoitus ei juuri aiheuttanut puheenjohtajaspekulaatioita kesällä, eikä vaalitappiokaan nostattanut keskustelua siitä, kuka vie vasemmistoliiton seuraaviin eduskuntavaaleihin vuonna 2027.

Politiikan raskassarjalaiset kuitenkin veikkailevat Anderssonin seuraajaksi helsinkiläistä Minja Koskelaa, joka itse kieltäytyy toistaiseksi edes ajattelemasta asiaa. Hän kertoi kannastaan pääsiäisenä Helsingin Sanomissa.

Taustakeskusteluista kuitenkin selviää, ettei Koskelaa pidetä lainkaan huonona vaihtoehtona.

Moni seikka puhuu hänen puolestaan. Musiikin tohtoriksi vuonna 2021 väitellyt Koskela on ollut pitkään mukana politiikassa, vaikka kirkkaampaan valokeilaan hän nousi vasta kesän 2021 kuntavaaleissa tultuaan valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon lähes 6 000 äänellä.

Tuo äänimäärä sai Koskelan omien sanojensa mukaan pohtimaan myös eduskuntavaaliehdokkuutta.

Koskela valittiin ensimmäisellä yrittämällä eduskuntaan 2. huhtikuuta. Ääniä hän sai 10 112. Se on lähes yhtä paljon kuin kansanedustajan paikkansa uusineiden Veronika Honkasalon ja Mai Kivelän yhteisäänimäärä.

Myös yhteiskuntatieteiden maisteriksi kouluttautunut Koskela on aiemmin työskennellyt vasemmistoliiton puoluetoimistolla Helsingissä ja feministisen puolueen kaupunginvaltuustoryhmän poliittisena sihteerinä.

Saramolla kokemusta isoista saappaista

Toisaalta puheenjohtajaveikkauksissa näkyy myös puolueen päättyneen vaalikauden eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja Anderssonin ministeripestin perhevapaatuuraajan Jussi Saramon nimi.

Saramoon luotetaan vasemmistoliitossa niin paljon, että ministeripestin lisäksi hän tuurasi Anderssonia vaalitentissä vaalikamppailun aikana.

Tiistaina hänet valittiin jatkokaudelle eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.

Datanomiksi kouluttautunut 43-vuotias Saramo on toisen kauden kansanedustaja. Vuonna 2019 hänet valittiin myös vasemmistoliiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Vuoden 2022 puoluekokouksessa Saramo ei ollut enää ehdolla varapuheenjohtajaksi.

Poliittiselta suuntaukseltaan Saramo on hyvin Anderssonin kaltainen.

Saramo on itse todennut tuuratessaan Anderssonia ministerintehtävässä, että "ei meillä poliittisia näkemyseroja ole".

Saramon mahdollisuuksia puheenjohtajaksi pidetään yleisesti sitä parempina, mitä myöhäisemmäksi valinta osuu nyt käydyistä eduskuntavaaleista.

Yleinen mielipide tuntuu olevan, että Koskelan mahdollisuudet olisivat juuri nyt Saramoa paremmat, jos Andersson jostain syystä päättäisi jo lähitulevaisuudessa luopua puolueen johdosta.

Saramo sai vaaleissa Uudeltamaalta 4 944 ääntä.

Oululainen Sarkkinenkin vahvoilla

Vielä yhtenä vahvana ehdokkaana vasemmistoliiton johtoon pidetään nykyisen Marinin toimitusministeristön sosiaali- ja terveysministeriä Hanna Sarkkista.

Sarkkinen seurasi ministeripestissä Aino-Kaisa Pekosta vuonna 2021. Vasemmistoliitto oli jo aiemmin päättänyt jakaa sote-ministerin salkun kahteen kahden vuoden pätkään.

Muutaman päivän päästä 35 vuotta täyttävä Sarkkinen valittiin ensi kerran eduskuntaan vuonna 2015 Oulun vaalipiiristä. Vuoden 2019 vaaleissa Sarkkinen oli vaalipiirinsä äänikuningatar ja muutenkin kärkisijalla äänissä heti Juha Sipilän (kesk.) jälkeen.

Pohjois-Pohjanmaalla äärimmäisen tunnettu Sarkkinen on jäänyt valtakunnan politiikassa hieman pimentoon ministeritehtävästä huolimatta.

Sarkkinen itse on todennut, ettei häntä Helsingissä kukaan tunnista. Toisaalta hän tituleeraa itseään myös politiikan ammattilaiseksi. Sarkkinen oli ehdolla Oulun kaupunginvaltuustoon jo vuonna 2008, mutta ei tullut silloin valituksi.

Vasemmistonuoriin filosofian maisteriksi kouluttautunut Sarkkinen liittyi jo 18-vuotiaana.

Kauan puolueen toiminnassa mukana ollutta Sarkkista pidetäänkin muun muassa pitkän puolueuransa vuoksi yhtenä mahdollisena Anderssonin seuraajana.

Yllätysnimiäkin voi vielä ilmaantua, kun puolueen puheenjohtajapeli todella käynnistyy.

Vasemmistoliitolla on aikaa, eikä samanlaista kiirettä kuin esimerkiksi vihreillä, joiden puheenjohtajaehdokkaat pitää olla selvillä jo muutaman viikon sisällä.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.