Kolumnit

Eduskunnasta: Ilmastonmuutosta on torjuttava kiireesti

Kirjoittaja on oululainen

kansanedustaja (sd.) ja eurooppa-

ja omistajaohjausministeri

Muistojen lapsuudenkesät olivat aina kuumia. Tilastojen avulla voi korjata mielikuvia: kesät (ja etenkin talvet) ovat lämmenneet sitten lapsuuteni.

Ilmastonmuutos on totta. Kesällä on ollut ennätyshelteitä ja sään ääri-ilmiöitä. Kaikki sään vaihtelu ei selity ilmastonmuutoksella. Mutta globaalin mittaushistorian aikana 1850-luvulta alkaen keskilämpötila on noussut 1,1 asteella. Nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä.

Lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasut, ennen kaikkea hiilidioksidi, jota on päässyt ilmakehään etenkin fossiilienergian, kivihiilen, öljyn ja maakaasun poltosta.

Ilmastonmuutoksen kieltäminen on yhtä perusteltua kuin maan väittäminen litteäksi. Toisaalta perusteita ei myöskään ole maailmanlopun maalailuun, sillä tekniset ja taloudelliset keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat olemassa.

Suomen vaikutusvaltaisimpiin YK-virkamiehiin kuuluva Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas käy lävitse ilmastonmuutosta kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin .

Pääviesti on, että ilmastonmuutosta on torjuttava kiireesti ja keinot on valittava harkiten. Fossiilienergian käyttöön on puututtava. Muu on näpertelyä: ei ole oleellista rajoittaa yksittäisen kansalaisen ruokatottumuksia tai liikkumista.

Tämä on hyvä muistaa, sillä huoli planeetasta aiheuttaa etenkin nuorissa suoranaista ahdistusta.

Huoli ei saa aiheuttaa apatiaa. Sen sijaan tarvitaan päätöksiä ja tekoja. EU on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomi on edelläkävijä: tavoite on vuodessa 2035. Periaatteessa asia on yksinkertainen: kasvihuonekaasujen päästöjä on leikattava ja hiiltä sitova nieluja lisättävä.

Heinäkuussa EU:n komissio julkisti lakiesityksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi toivottaa paketin tervetulleeksi, emmekä haraa vastaan. Emme myöskään tarvitse laiskanläksyä, sillä olemme jo tehneet toimia päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi.

Esimerkiksi turpeen energiakäytöstä ollaan luopumassa ennakoituakin aiemmin, ja joutomaiden metsitystuella lisätään hiiltä sitovaa puustoa. Tuomme neuvotteluissa esiin erityispiirteemme pohjoisena pitkien etäisyyksien maana, jotta toimet olisivat jäsenmaiden kesken reiluja ja kansalaisten kannalta oikeudenmukaisia.

Ilmastonmuutos ei ole hyvä asia. Mutta olemalla kehityksen kärjessä suomalaiset yritykset voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Voimme luoda uutta, kestävää kasvua.