Koti-Kajaani

Mielipide: Kiusaamista ei pidä sietää

Kiusaamista ei saada näköjään koskaan loppumaan. On yllättävää, että monesti kiusaajia ymmärretään paremmin, heitä jopa puolustetaan ja uhri jätetään yksin aiheettomin syyttein. Huumorinkin varjolla on helppo kiusata todeten, että tosikko, suuttuipa helposti ja hymähdetään perään. Ja jätetään porukan ulkopuolelle.

Monia on kiusattu niin pahasti, etteivät he enää yksinkertaisesti jaksa taistella vastaan, vaan vetäytyvät syrjään kätkien pahanolonsa sisimpään. Monet vaikenevat taas ehkä koston pelossa ja häpeänkin vuoksi. Joskus taakkaa kertyy liikaa ja kiusattu voi kostaa. Pahuus kertautuu! Se voi johtaa ikäviin seurauksiin, pahimmillaan esim. ampumiset ja väkivalta sekä itsemurha. Niitä sitten ihmetellään.

Yllättäen rankkoja kiusaamistapauksia putkahtaa esiin eri tahoilta. Mainostettu nollatoleranssi kiusaamiseen on vain silmänlumetta, onpa kyse lapsista tai aikuisista, vanhuksista, vammaisista ja sairaista sekä heidän läheisistä! Kiusaamisen kokenut voi oireilla monin tavoin loppuelämän. Omaisetkin kärsivät sen seurauksista.

Kiusaajilla itsellä asiat eivät ole kunnossa, eikä niihin osata tai haluta edes aina puuttua. Heitä ei aseteta edes vastuuseen, saati korvauksiin tai sovitteluun anteeksi pyytämisestä puhumattakaan.

Luin mielenkiinnolla Riitta Lehvosen kirjan Porobaletti. Lehvonen on kärsinyt erilaisista kiusaamisista jo lapsuudesta alkaen eliittialkoholistiperheessä ja yhä muutettuaan Lapin perukoille sekä yllättäen myös Vuokatin urheiluopiston urheiluhierojakurssilla noin 10 vuotta sitten. Lehvonen poikkeaa monista kiusatuista siinä, että hän tuo tarkasti kokemuksensa ja traumansa esille kirjoittamissaan kirjoissaan. Hänen oli vaikea saada apua, vaikka toi asian esille kerta toisensa jälkeen. Rekan keulaan ajaminen ja Tenetinvirtaan hyppääminen houkuttivat vaikeina hetkinä. Urheiluhierontarakennuksen räjäyttäminenkin kävi mielessä. Onneksi hän taisteli, sai muualta eri tahoilta tukea ja teki kantelun.

Suosittelen kirjan lukemista. Jos et jaksa tai kiinnostu lukemaan kaikkia 630 sivua, kannattaa lukea edes Vuokatin vuosi ja kirjan loppuosuus, jossa käydään läpi mm. kiusaajien motiiveja. Monesti ryhmässä tapahtuvaan kiusaamiseen lähdetään helposti mukaan, jotta saisi hyväksyntää huonossa yhteisössä ja säästyisi itse kiusaamiselta. Tai ollaan ns. hiljaisia hyväksyjiä, kun ei ole rohkeutta puolustaa kiusattua. Näinhän me valitettavan usein teemme ja olemme siis itsekin myös kiusaajien puolella.

Koti-Kajaani julkaisee mielipiteen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Paradoksi