Kotimaa

Hallitus haluaa miljardin säästävän eläkeuudistuksen, voisivatko jo eläkeläisetkin osallistua taakanjakoon?

Perustuslain tulkinnan mukaan jo karttuneita eläkkeitä ei voi leikata.

Hallituksen haluama eläkeuudistus voidaan toteuttaa esimerkiksi leikkaamalla eläkeindeksistä, rajoittamalla eläkkeiden kertymistä, lisäämällä sijoitusriskiä tai luomalla niin sanottu automaattinen vakauttaja. Työmarkkinajärjestöt alkavat lähiaikoina valmistella uudistusta, jonka pitää vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt leikata lukuisia sosiaalietuuksia ja jäädyttää indeksikorotuksia, mutta eläkeläisten indeksikorotuksiin se ei koske. Eläkeuudistuksessa myös työmarkkinajärjestöt joutuvat laittamaan eläkeläisten ja nuorempien ikäluokkien edut osin vastakkain.

STT avaa eri keinoja, joita eläkeuudistus voisi pitää sisällään.

1. Leikkaaminen eläkeindeksistä

Eläkkeiden indeksitarkistuksiin on joskus puututtu, ja nytkin se on sovittavissa oleva asia, katsovat STT:n haastattelemat eläkeasiantuntijat. Valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa ehdotetaan, että työeläkkeiden indeksointia voitaisiin muuttaa niukemmaksi esimerkiksi siten, että maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisiin vain kuluttajahintaindeksin tai ansiotasoindeksin mukaan sen perusteella, kumman indeksin perusteella korotus on pienempi.

Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että eläkeindeksin leikkaamisesta tulevat säästöt olisivat kuitenkin pieniä, jos reaaliansioiden heikko kehitys jatkuu.

2. Vapaat eivät kerryttäisi eläkettä

Työeläkettä kertyy työansioiden lisäksi muun muassa suoritetuista tutkinnoista, alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta sekä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta. VM on arvioinut, että palkattomilta ajoilta karttuvasta eläkkeestä luopuminen voisi olla perusteltua. Esimerkiksi vanhempainvapaalta kertyvää eläkettä voi sen sijaan pitää perusteltuna sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta.

Eläkkeiden kertymiseen puuttuminen rokottaisi erityisesti nuorempia ikäluokkia.

3. Sijoitusriskin lisääminen

Neuvotteluosapuolet keskustelevat hyvin todennäköisesti siitä, miten sijoitustuottoja voitaisiin parantaa. Kyse on siitä, että eläkeyhtiöissä eläkemaksutulo ei riitä maksussa oleviin eläkkeisiin, vaan lisäksi tarvitaan rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuottoja.

4. Automaattinen vakauttaja

Julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön myös niin sanottu automaattinen vakauttaja. VM:n virkamiespuheenvuoron taustamuistiossa vakauttaja sidotaan esimerkiksi heikkoon syntyvyyteen. Jos lapsia eli eläkejärjestelmän rahoittajia syntyy entistä vähemmän, etuuksien tasot heikkenevät automaattisesti.

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan vaihtoehtoisia malleja on monta, mutta niillä varauduttaisiin puuttumaan eläkkeisiin, niiden indeksitarkistuksiin tai eläkkeen kulloisiinkin karttumisehtoihin.

– Sukupolvivaikutukset ja sukupuolivaikutukset pitäisi todella huolellisesti arvioida, jos esimerkiksi indeksikorotukset alkaisivat huojua jonkin automaattisen jarrutusmekanismin kautta.

5. Leikkaaminen työeläkkeistä

Karttuneita eläkkeitä ei ole koskaan eläkeläisiltä leikattu. Perustuslain tulkinta käsittelee karttunutta eläkeoikeutta suojaten sitä ikään kuin omaisuutena.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan on myös poliittisesti vaikeaa ajatella, että joku haluaisi ottaa vastuun eläkkeensaajien aseman heikentämisestä.

– Vaikka sosiaaliturvaleikkauksia ja indeksijäädytyksiä tehdään, eläkkeensaajat ovat näiltä suojassa.