Ulkomaat

Valko-Venäjän talous romahti vaaliväärennöksen ja protestien elokuussa – Lukashenko lähtee Moskovaan tuen hakuun

Valko-Venäjän talouden romahdus aiheuttaa pulaa valuutasta vaihtopisteissä, sillä kansalaiset vetävät pois ruplasäästöjään. Lukashenko ei päätyne henkilökohtaisesti EU:n laatimalle pakotelistalle.

Elokuun alun presidentinvaalien "voiton" varmistaminen on käymässä kalliiksi Aleksandr Lukashenkon johtamalle valtiolle. Valko-Venäjä poltti elokuussa lähes 1,2 miljardin euron edestä kulta- ja valuuttavarantojaan, maan keskuspankin luvut kertoivat maanantaina.

Keskuspankki ryhtyi toimiin Valko-Venäjän ruplan tukemiseksi samalla, kun laajat mielenilmaukset jatkuvat 9. elokuuta pidettyjen presidentinvaalien vääristelyä ja seurannutta poliisiväkivaltaa vastaan. Mielenilmauksiin kuuluu myös lakkoilua.

Reservit hupenivat 15,7 prosenttia kuukauden aikana runsaaseen 6,3 miljardiin euroon. Keskuspankki sanoi Valko-Venäjän maksaneen ulkoisia velkojaan viime kuussa 300 miljoonalla eurolla.

Luvut kertovat talouskurimuksesta entisessä neuvostotasavallassa, jonka itsevaltainen johtaja takertuu valtaansa keinoja kaihtamatta.

Valko-Venäjän ruplan arvo putosi ennätyksellisen alas elokuussa, mutta on lievästi toipunut sittemmin. Vaihtopaikoissa ja pankeissa on pulaa valuutoista, sillä ihmiset ovat kiiruhtaneet vetämään talletuksiaan pois ja myymään ruplaa. Keskuspankki on luvannut olla määräämättä valuuttasääntelyä valuutan romahduksen estämiseksi.

Valko-Venäjän pitäisi maksaa 1,35 miljardia velkaa ulkomaan valuutassa vuoden loppuun mennessä, talousministeriö kertoi aiemmin. Se aloitti neuvottelut Venäjän kanssa velan uudelleenjärjestelemiseksi ja lupasi noudattaa sitoumuksia.

Lukashenko kommentoi velkatilannetta valtionmediassa sanoen epämääräisest, että hän "jättäisi miljardin meille".

Useat asiantuntijat ovat kuvanneet myös Lukashenkon talouspolitiikkaa tosiasioista irtautuneeksi.

Kreml kertoi maanantaina, että Lukashenko aikoo vierailla Moskovassa "lähipäivinä". Vladimir Putinin Venäjä on Lukashenkon Valko-Venäjän lähin liittolainen ja harvoja kumppaneita kansainvälisellä areenalla.

EU asettaa talouspakotteita 31 virkailijalle

Euroopan unioni määrää pakotteita 31 korkealle Valko-Venäjän viranomaiselle, mutta ei Lukashenkolle ainakaan tässä vaiheessa. Syyskuun aikana toteutettavalla sanktiolistalla on muiden muassa maan sisäministeri, joka on vastuussa poliisien väkivallasta, kertoo kolme EU-diplomaattia uutistoimisto Reutersille.

Pakotteiden syynä ovat väärennetyt presidentinvaalit, joiden tuloksen julistamisesta on kulunut kohta kuukausi laajojen protestien edelleen jatkuessa.

Keskusvaalilautakunnan mukaan Lukashenko olisi saanut 80 prosenttia äänistä, kuten aiemmissakin vaaleissa. Lukashenko on ollut Valko-Venäjän johdossa vuodesta 1994.

Liettua, Latvia ja Viro määräsivät jo aiemmin Valko-Venäjälle omat pakotteensa, jotka koskevat myös Lukashenkoa.