Ulkomaat
"Uskoin, että poliisiväkivalta tukahduttaisi mielenosoitukset" – Valko-Venäjän johto on jälleen koventanut otteita, mutta protestiliike pitää pintansa
Suomessa asuva valkovenäläisaktiivi Juri Lashkevitsh kertoo, ettei elokuun presidentinvaalien jälkeisen laajuista protestiliikehdintää ole aiemmin Valko-Venäjällä nähty. Hän kuitenkin toivoisi EU:lta kovempia otteita Valko-Venäjän vaalivilpin ja poliisiväkivallan vastaisessa toiminnassa.
Mielenosoitukset keräsivät Valko-Venäjän pääkaupunki Minskin kaduille sunnuntaina jälleen yli satatuhatta osallistujaa. Samana sunnuntaina poliisi pidätti 633 mielenosoittajaa, mikä on jatkumoa itsevaltaisen presidentti Aleksandr Lukashenkon protestiliikkeen tukahduttamispyrkimyksille.
Eri uutislähteissä kerrotaan siviiliasuisista poliiseista ja laittomista pidätyksistä sunnuntain protestien yhteydessä.
Joukko mielenosoittajia pakeni sunnuntaina pieneen kahvilaan, jonka työntekijä lukitsi oven estääkseen poliiseja pääsemästä sisään. Netissä leviäviltä videoilta nähdään, kuinka poliisit rikkovat kahvilan lasioven pampuilla ja raahaavat ihmisiä ulos tunnuksettomiin ajoneuvoihin.
Useiden valkovenäläismedioiden mukaan maanantaina kahvilaan jonotti kymmeniä solidaarisuuttaan osoittavia ihmisiä. Ovi korjattiin ilmaiseksi.
Solidaarisuus pitää pintansa
Kahvilan tukeminen on yksi esimerkki Valko-Venäjän mielenosoitusliikkeen yhteydessä nähdyistä solidaarisuudenosoituksista.
Lukashenko on koventanut otteitaan, mutta mielenosoitukset ovat jatkuneet useita viikkoja väkivaltaisuuksista ja pidätyksistä huolimatta.
Kun mielenosoitukset Valko-Venäjän elokuun 9. päivän presidentinvaalien jälkeen alkoivat, ei Suomessa asuva valkovenäläinen Juri Lashkevitsh odottanut niiden jatkuvan näin pitkään.
– Uskoin, että poliisiväkivalta tulee tukahduttamaan mielenosoitukset, Lashkevitsh sanoo.
Valko-Venäjältä vuonna 2011 lähtenyt Lashkevitsh oli mukana järjestämässä heinäkuussa Suomessa asuvien valkovenäläisten mielenosoitusta, jossa vaadittiin Valko-Venäjälle vapaita vaaleja. Lisäksi Lashkevitsh ja ryhmä Suomessa asuvia valkovenäläisiä järjesti ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän yhteydessä Valko-Venäjän Helsingin suurlähetystön edustalla ovensuukyselyn, jonka tarkoituksena oli antaa osviittaa vaalien todellisesta äänestystuloksesta.
Viikonloppuisin kokoontuvien suurmielenosoitusten lisäksi Lashkevitshin mukaan protestiliikehdintä näkyy arkipäivinä lähiöissä. Ihmiset järjestävät kokoontumisia naapurustoissa ja koristelevat kerrostaloja punavalkolipuilla.
Lashkevitsh kertoo myös varainkeruukampanjoista, joilla tuetaan esimerkiksi mielenosoitusten yhteydessä pidätettyjä ja pahoinpideltyjä valovenäläisiä sekä ihmisiä, jotka ovat menettäneet työnsä vastustettuaan Lukashenkoa. Tällainen on esimerkiksi Belarus Solidarity Foundation, joka on kerännyt lähes 1,7 miljoonaa euroa.
– Minskissä asuva veljeni kertoo, että ihmiset eivät lannistu väkivallasta, sillä he näkevät solidaarisuudenosoituksia sekä muutkin ihmiset protestoimassa. Vuosi tai pari sitten keskusteluja poliittisesta muutoksesta ei käyty, sillä muutokseen ei uskottu.
Kidutuksia ja muilutus
Viime viikolla YK kertoi saaneensa satoja raportteja poliisin harjoittamista kidutuksista. Viimeisimpänä käänteenä eturivin oppositiojohtaja Maria Kolesnikova kidnapattiin maanantaina ja tämän jälkeen yritettiin pakottaa poistumaan kotimaastaan Ukrainaan. Hänen uskotaan olevan tällä hetkellä pidätettynä.
– Jos Kolesnikova ei suostunut lähtemään maasta, hän on todella vahva ihminen. Hän meni mieluummin vankilaan. En usko, että hänet vapautettaisiin nyt, sillä se antaisi uutta potkua mielenosoituksille ja näyttäisi Lukashenkon kannalta siltä, ettei hänellä ole tilanne hallussa, Lashkevitsh sanoo.
Mutta kumpi luovuttaa aiemmin, Lukashenko vai protestiliike? Sunnuntaina mielenosoitukset keräsivät arviolta hieman vähemmän osallistujia kuin osa aiemmista protesteista, jotka ovat enimmillään keränneet yli 200 000 ihmistä kaduille.
Lashkevitsh näkee synnyinmaansa mielenosoitusliikkeen tulevaisuuden ennustamisen todella vaikeaksi.
– Voi olla, että parin viikon päästä huomataan, että muutosta ei ole tapahtunut ja Lukashenko pysyy vallassa, vaikka sadat tuhannet ihmiset osoittaisivat mieltään. Voi myös olla, että vauhdilla paheneva taloudellinen tilanne antaa protesteille uutta potkua.
Valko-Venäjä poltti elokuussa lähes 1,2 miljardin euron edestä kulta- ja valuuttavarantojaan, maan keskuspankin luvut kertoivat maanantaina. Reservit hupenivat 15,7 prosenttia kuukauden aikana runsaaseen 6,3 miljardiin euroon.
Lashkevitsh toivoisi EU:lta yhä päättäväisempää otetta Valko-Venäjän poliisiväkivallan ja vaalivilpin vastaisessa toiminnassaan. EU on ryhtynyt valmistelemaan pakotteita valkovenäläisille virkamiehille. Pakotelistalla ei kuitenkaan ole ollut itse Lukashenko.
– Talouspakotteet ovat sitä, mitä monet valkovenäläiset haluavat tässä tilanteessa. Mitä nopeammin Lukashenkon valta romahtaa, sitä parempi tilanne tulee olla taloudelle. Tällä hetkellä rahaa menee paljon esimerkiksi poliisille, joka kiduttaa ihmisiä.