Talous

EU:n elpymispaketin käyttöä valvotaan Ville Itälän johtamassa petostentorjuntavirastossa – "Mitä enemmän on rahaa, sitä suuremmiksi riskit kasvavat"

Koronakiirsin aikana EU-varojen käytön petostutkinnat ovat lisääntyneet. Pian valvottavaksi tulee 750 miljardin euron koronahätärahoitus. Jäsenmailla ja niiden avoimuudella on iso rooli väärinkäytösten estämisessä, sanoo petostentorjuntaa EU:ssa johtava Ville Itälä.

EU:n elpymispaketin käyttöä valvotaan tarkasti EU:ssa ja jäsenvaltioissa, kertoo Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja Ville Itälä .

– Mitä enemmän on rahaa sitä suuremmaksi riskit kasvavat, että ne menevät vääriin taskuihin.

Olafin lisäksi elvytyspaketin varojen käyttöä valvovat EU:ssa oikeudellisen yhteistyön yksikkö Eurojust ja ensi vuoden alussa aloittava syyttäjänvirasto sekä Europol.

– Meillä on valmius siihen, että heti kun rahaa lähdetään jakamaan, toimimme sen mandaatin puitteissa mikä meillä on ja meille annetaan, Itälä sanoo.

– Petostentorjuntavirasto toimii koko ajan, eli sinänsä tämä ei ole mitään uutta. Rahan määrä on tietysti haasteellinen, koska se on paljon suurempi kuin aikaisemmin.

Valvontaan osallistuvat myös elpymisrahaa saavien jäsenmaiden viranomaiset.

– Jäsenmaiden omilla kontrollijärjestelmillä on iso rooli ja vastuu väärinkäytösten estämisessä ja tutkinnassa. Jäsenmaiden täytyy huolehtia, että me saamme tiedon viimeisimmästäkin edunsaajasta, Itälä kertoo.

Valvonta kestää, jos jäsenmaat eivät ole avoimia

Itälän mukaan väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä erityisesti jäsenmaiden avoimuus on tärkeää. Viranomaisten valtuuksien laajuus ja kontrollin määrä on loppupeleissä poliittinen päätös.

Jos jäsenmaalta ei saada tietoa varojen edunsaajasta, valvonta kestää kauemmin.

– Joskus se on melkein mahdotonta, jos tietoa ei ole saatavilla. Silloin lähdemme seuraamaan rahan kulkua ja jäljitämme sen reittejä. Jos rahan saajista ei saa tietoa heti, heitä täytyy alkaa jäljittää seuraamalla rahavirtoja.

Yhteistyö eri jäsenmaiden kanssa on erilaista.

– Toiset haluavat tehdä enemmän itse. Meillä ei ole ongelmaa minkään jäsenvaltion kanssa, Itälä kertoo.

Varojen takaisinperintä voi olla vaikeaa

Jos Olaf huomaa jonkun syyllistyneen esimerkiksi petokseen tai korruptioon rahojen käytössä, asia annetaan yleensä jäsenmaiden viranomaisten hoidettavaksi. Rangaistukset riippuvat jäsenmaiden lainsäädännöstä.

Petostentorjuntaviraston valtuudet rajoittuvat suosituksiin. Jäsenvaltioiden kansalliset syyttäjät tekevät päätöksen mahdollisesta syyttämisestä.

– Kun EU:n syyttäjänvirasto aloittaa, varojen väärinkäytön valvonta tehostuu merkittävästi ihan varmasti, Itälä sanoo.

Sanktioiden tärkeä osa on rahojen takaisinperintä. Se voi olla vaikeaa, jos rahoja ei enää ole tai rikollisia ei löydy.

– Jos joku on tuonut väärennettyä tavaraa kolmansista maista, rikollisten löytäminen voi olla todella vaikeaa. Tutkinnat voivat myös kestää kauan, ja yritys saattaa olla konkurssissa.

Esimerkiksi vuosina 2010–2018 Olaf suositteli yli 6,9 miljardin euron perimistä takaisin EU:n talousarvioon. Sitä, paljonko rahoja on saatu perittyä takaisin, kartoitetaan parhaillaan.

– Takaisinperintä täytyy hoitaa kunnolla ja ajantasaisesti, jotta mahdollisimman paljon saadaan takaisin. Siksi myös ennaltaehkäisy on tärkeää. Välillä on iso riski, ettei rahoja saa takaisin tai edes kiinni heitä, jotka ovat toimineet rikollisella tavalla, Itälä toteaa.

Olaf yhteistyöhön EU:n syyttäjänviraston kanssa

Olaf valvoo EU-varojen käyttöä ja torjuu petoksia. Myös elvytyspaketin kohdalla virasto tekee riskianalyyseja ja -malleja siitä, miten rahoja voidaan käyttää väärin.

Olaf tekee yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden että muiden viranomaisten kanssa. Petoksentorjuntavirasto on tekemässä pian yhteystyösopimuksen ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävän EU:n syyttäjänviraston kanssa.

Itälän mukaan komission muut osastot seuraavat sitä, täyttyvätkö kriteerit esimerkiksi oikeusvaltiomekanismista ja ilmastotavoitteista jäsenmaissa.

– Se on enemmän poliittista, kun me toimimme enemmän kontrollipuolella. Katsomme Olafissa varojen käyttöä esimerkiksi petosten ja korruption kannalta, ja että ne menevät oikeisiin paikkoihin.

Suojaimiin liittyviä väärinkäytöksiä monessa maassa

Koronakriisin aikana Olafissa on aukaistu paljon enemmän petostutkintoja kuin viime vuonna, vaikka tukintaa ei ole päästy tekemään eri puolille Eurooppaa paikan päälle.

Koronaan liittyen väärinkäytöksiä on paljastunut monessa jäsenmaassa muun muassa suojamaskeihin liittyen. Itälä nostaa esimerkiksi Suomen huhtikuussa hankkimat hengityssuojaimet, jotka paljastuivat kelvottomiksi

– Tämä jatkuu edelleen. Kyse on maskien lisäksi muistakin koronan ennaltaehkäisyyn liittyvistä tuotteista. Väärää ja huonolaatuista tavaraa on liikkeellä valitettavan paljon. Toiset haluavat tehdä voittoa rikollisilla toimilla, vaikka loppupeleissä on kysymys ihmisten hengestä ja terveydestä.

Itälän mukaan EU-varojen käyttöön liittyvä rikollisuus on viime aikoina kehittynyt ammattimaisempaan suuntaan ja ylittänyt jäsenvaltioiden rajoja.

– Monta kertaa projektien rahat liikkuvat maasta toiseen. Jäljittäminen on joskus todella työlästä, jos tietoa ei ole. Järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt. On esimerkiksi nähty mahdollisuus hakea rahoja väärennetyillä asiakirjoilla.