Ulkomaat

EU:n maahanmuuttoesitys: Kaikkien jäsenmaiden otettava turvapaikanhakijoita, kieltäytyvälle jäsenmaalle muita vaihtoehtoja – Dublinin sopimuksesta luovutaan

EU-komission esittämässä mallissa jäsenmaiden täytyisi valita, ottavatko ne turvapaikanhakijoita vastaan vai osallistuvatko ne kielteisen päätöksen saaneiden poistamiseen EU:sta ja turvapaikka-asioiden pyörittämiseen vilkkaissa saapumismaissa. Taakanjako turvapaikanhakijoista EU-maiden kesken päätettäisiin puoliksi bruttokansantuotteen ja puoliksi asukasluvun perusteella.

EU-komissio esittää pakollista turvapaikanhakijoiden vastaanottamista kaikille jäsenmaille ehdotuksessaan maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli viidestä keskeisestä lakimuutoksesta koostuvaa mallia keskiviikkoiltapäivänä.

Unionin turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka on osoittautunut jatkuvasti toimimattomaksi vuoden 2015 jälkeen, jolloin EU-alueelle saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa. Siitä lähtien ratkaisuja on haettu erilaisilla väliaikaisilla menettelyillä, mutta uudesta mallista ei ole päästy sopuun.

Vaatimukset turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta on tyrmätty etenkin Unkarissa ja Puolassa, jotka odotettavasti vastustavat voimakkaasti uuttakin mallia.

Nykyään EU:hun saapuu vuosittain noin 140 000 turvapaikanhakijaa. Laillisesti EU-alueelle muuttaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

"Pakollisen solidaarisuuden malli"

Komission uudessa esityksessä kaikki jäsenmaat velvoitettaisiin ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan osana "pakollisen solidaarisuuden mallia".

EU:hun tullaan yleisimmin Välimeren maista.

Niistä turvapaikanhakijoita siirrettäisiin toisiin jäsenmaihin, jotka valittaisiin kulloinkin esimerkiksi perheyhteyksien, kulttuurisen taustan ja koulutuksen perusteella. Jos tulijalla esimerkiksi on sukulaisia jossakin jäsenmaassa, turvapaikkakäsittely tehtäisiin tuossa maassa.

Turvapaikanhakijan vastaanottava maa saisi ehdotuksen mukaan kymmenen tuhatta euroa, mikä maksettaisiin unionin budjetista.

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson perusteli pakkoa sillä, että vapaaehtoisuuteen perustuva taakanjako ei yksinkertaisesti toimi.

– Kaikille on selvää, ettei vapaaehtoinen solidaarisuus riitä. Se on nähty jo useiden vuosien ajan.

Vaihtoehtona palautukset tai operointi tulomaissa

Jos jäsenmaa kieltäytyisi uudessa mallissa turvapaikanhakijan vastaanottamisesta, sen tulisi osallistua turvapaikkahallinnointiin vilkkaissa saapumismaissa tai osallistua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseen unionin alueelta.

Lisäksi maa voisi esimerkiksi toimittaa materiaalista apua maihin, joihin saapuu paljon turvapaikanhakijoita.

Mikäli johonkin maahan saapuisi kerralla suuri määrä turvapaikanhakijoita, se voisi aktivoida kriisimekanismin, jonka nojalla muiden jäsenmaiden tulee ottaa turvapaikanhakijoita vastaan tai osallistua kielteisen päätöksen saaneiden poistamiseen.

Taakanjako turvapaikanhakijoista EU-maiden kesken päätettäisiin puoliksi bruttokansantuotteen ja puoliksi asukasluvun perusteella.

Nopeutta käsittelyyn

Komissio haluaa nopeuttaa turvapaikkaprosessia huomattavasti nykyisestä.

Maahantulevien henkilöiden turvallisuus- ja terveysselvitykset tulisi olla jatkossa tehtynä viidessä päivässä.

Sen jälkeen henkilöt olisi tarkoitus siirtää mahdollisimman nopeasti joko toiseen jäsenmaahan tai palauttaa, mikäli henkilö ei saa turvapaikkastatusta.

Komissio haluaa välttää nykytilanteen, jossa moni turvapaikanhakija viettää kuukausia leireissä odottamassa päätöstä kohtalostaan.

Komissio haluaisi uudet säännöt voimaan vuoteen 2023 mennessä.

Välimeren maat katkeria nykymallista

Nykyisessä mallissa vastuu EU:hun saapuneista turvapaikanhakijoista on kohdistunut ennen kaikkea Välimeren maille tai muille jäsenmaille, joilla on ulkorajaa. Se on aiheuttanut katkeruutta ulkorajamaissa, jotka ovat saaneet lukuisista avunpyynnöistä huolimatta niukasti apua muilta jäsenmailta.

Nykyään Schengen-alueelle saapuneesta turvapaikanhakijasta on vastuussa Dublinin sopimuksen mukaisesti vain se jäsenmaa, johon henkilö on ensimmäisenä tullut ja jossa hänet on rekisteröity.

Jos turvapaikanhakija on jatkanut matkaansa muuhun jäsenmaahan, sillä on ollut mahdollisuus palauttaa henkilö rekisteröintimaahan. Käytännössä palautukset eivät useinkaan ole onnistuneet. Niitä ovat vaikeuttaneet muun muassa tiukat aikarajat sekä palautettavien katoaminen viranomaisten valvonnasta.

Kreikka tuskailee pakolaisleiriensä kanssa

Uusi malli julkistettiin samaan aikaan, kun Kreikka tuskailee alueellaan olevien pakolaisleirien kanssa.

EU:n puheenjohtajamaa Saksa aikoo ottaa vastaan yli 1 500 Välimeren siirtolaista ja on kehottanut myös muita EU-maita vastaanottamaan lisää turvapaikanhakijoita tulipalossa tuhoutuneelta Morian leiriltä.

Suomi ei ole ainakaan toistaiseksi kasvattamassa Välimeren alueelta siirrettävien turvapaikanhakijoiden määrää.

– 11 alaikäisen vastaanotto oli vastaus Kreikan EU-maille suunnattuun avunpyyntöön noin 400 yksintulleen alaikäisen vastaanottamisesta. Jos Kreikasta tulee uusia avunpyyntöjä esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten vastaanottamiseen, nämä pyynnöt käsitellään hallituksessa erikseen, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi Lännen Medialle lauantaina.

Helmikuussa Suomi päätti vastaanottaa yhteensä 175 hädänalaisessa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. Morian leiriltä tulevat 11 henkilöä sisältyvät tähän 175 henkilön päätökseen.

Kreikka on pyytänyt Morian akuuttiin hätään myös materiaaliapua, ja Suomi on sitä toimittanut.