Kolumnit

Eduskunnasta: Vakaus järkkyy

Kun näytti, että maailmassa koronatilanne helpottaa, niin alkoi aseellinen voimapolitiikka. Venäjä käynnisti laajamittaiset sotilaalliset toimet Ukrainaan. Venäjän toimet ovat loukkaus kansainvälistä oikeutta vastaan ja yksiselitteisen tuomittavia.

On tärkeää, että Venäjän toimiin vastataan nopeasti EU:n yhteisesti asettamilla, riittävän vahvoilla pakotteilla, joille on saatava tukea myös EU:n ulkopuolelta.

Myös Ukrainan tukeminen tässä vaarallisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää.

Pelkojen lietsominen ei helpota tilannetta.

Suomen koko ulkopoliittinen johto on arvioinut, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Tämä eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt selonteoissa linjat, jotka kestävät kaikissa tilanteissa, ja parhaiten lisäävät omaa turvallisuuttamme.

Hätäily ei kuulu kestävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Tiedämme, että kaikissa vaihtoehdoissa joudumme vastaamaan omien rajojemme turvallisuudesta pääosin itse. On tehtävä kaikki sen eteen, ettei niitä rajoja missään tilanteissa aleta koetella.

Sotilaallinen liittoutuminenkin vaatii pidemmän ajan valmistelun, 30 maan hyväksynnän ja kansallisen arvioinnin myös yleisen asevelvollisuuden ja maanpuolustustahdonkin säilymisen näkökulmasta, Natoon ei vain mennä ilmoituksella.

Suomi on esimerkiksi Saksaa vähemmän riippuvainen fossiilisista luonnonvaroista, mutta osana Eurooppaa ja yhteisiä sähkömarkkinoita Venäjän kaasun poliittisuus koskee myös meitä.

Samoin Fennovoiman ydinvoimalan osalta energiapolitiikka vaikuttaa.

Hankkeesta onkin tehtävä uusi arvio. Koko Euroopan riippuvaisuutta Venäjän tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista on arvioitava kriittisesti ja tehtävä toimia, jotta omavaraisuusastetta saadaan kasvatettua, jolloin energia ei ole enää jatkossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kiristysruuvina.

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on jatkossakin oltava asevalvontasopimusten vahvistaminen ja ydinaseiden kieltäminen.

Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteita on puolustettava.

Varsinkin pienempien maiden näkökulmasta kansainvälisen oikeuden noudattaminen on elintärkeää, siksi meidän onkin tehtävä EU:n ja ETYJ:n jäsenenä kaikkemme, ettei kansainvälisen oikeuden rikkominen hyödytä ketään. Jokaisella itsenäisellä valtiolla on oltava oikeus määritellä turvallisuuspoliittinen linjansa. Enää ei saa käydä niin, että isommat valtiot jyräävät demokratian ja jakavat Euroopan omiin etupiireihinsä.

Rauhan ja vakauden eteen on tehtävä töitä yhdessä joka päivä.

Kirjoittaja on suomussalmelainen vasemmistoliiton kansanedustaja.