Koti-Kajaani

Valtuustosta viisaita: Maakunnat uudistuvat – uudistuvatko kunnat?

Olemme taas tutun jutun äärellä eli uudistuvien maakuntien perustaminen on nykyisen maan hallituksen toimesta ainakin valmistelun näkökulmasta jo pitkällä. Ne uudistuksen käytännön kunnianhimoiset tavoitteet, jotka tämäkin uudistus sisältää, ovat vielä kohtuullisen kaukana.

Maan hallitus perustelee maakuntauudistusta sillä, että palvelujen saatavuudessa ja laadussa on liikaa eroja kuntien ja alueiden välillä. Tästä johtuen palveluiden järjestäminen vaatii nykyistä leveämmät hartiat, koska useat kunnat ovat olleet käytännössä jo pitkään vaikeuksissa niin rahoituksen kuin palvelujen saatavuuden suhteen. Se, että tavoitteen mukaan uudistuvat uudet maakunnat pyrkivät lisäämään palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, on kannatettava lähtökohta.

Meille kainuulaisille uudistuksessa on paljon tuttua, ja jo käytännössäkin kokeiltua niin palvelujen järjestämisen kuin myös maakunnallisen hallinnon saralta. Tuttua on myös Kainuun kuntien taloudellinen tilanne ja niiden ennustettu osin taantuva kehitys. Kuntien rooli on jäämässä maakunnallisen uudistuksen keskustelussa sivurooliin, niin kuin se on jäänyt aiemminkin näiden uudistusten yhteydessä.

Kuntien selviytyminen taloudellisestikin on kytketty mielellään ja toivorikkaasti maakunnan uudistumisen onnistumiseen. Perusteluna on käytetty ennen muuta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen helpottumista valtion ottaessa vastuuta itselleen. Vaarana kuitenkin on, että kunnissa iloitaan enemmän kuntien säilymisestä, kuin kunnille jäävien palveluiden tarkastelusta ja niiden mallikkaasta hoitamisesta kuntalaisen kannalta. Se, että valtiovalta hyvää hyvyyttään maksaa lähes kaikki edellä mainitut, tulevat kustannukset, voi osoittautua ennenaikaiseksi iloksi.

Maakuntauudistuksen jälkeenkin kuntiin jää edelleen vastuu monista lasten ja nuorten kannalta tärkeistä palveluista. Tällaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus, vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Lähtökohtana tulee maakuntauudistuksesta huolimatta olla, että kunnat ja maakunta edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Se, riittääkö kaikissa kunnissa Kainuussakaan taloudellisia voimavaroja näiden tärkeiden palveluiden laadukkaaseen järjestämiseen, on suuri kysymysmerkki, johon tulisi hyvissä ajoin uhrata riittävästi pohdintaa.

Ottaen huomioon Kainuun kuntien tulevaisuuden näkymät muun muassa väestön väheneminen, väestön ikääntyminen ja nuorten poismuutto, on rakeenteellisten uudistusten merkitys ymmärrettävä ja palvelurakenne muokattava kuntansa näköiseksi. Näin koronapandemian aikaan valtiovalta on ollut kiitettävästi mukana kuntien pelastustalkoissa, mutta kuten jokainen ymmärtää, tämä tuki ei voi jatkua pitkään.

Pahimman yli on piakkoin monissa kunnissa päästy, mutta laskun maksu on vasta tulossa, ja laskun maksajina ovat kuntalaiset. Tämänkin vuoksi kunnissa on kannettava vastuuta kuntalaisista ja ryhdyttävä kuntauudistuksiin oma-aloitteisesti eikä vasta siinä vaiheessa, kun käsky käy.

Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginvaltuutettu.