Kotimaa

Tutkija kommentoi maskikohua: Poliittisen skandaalin ainekset ovat kasassa – "Lumipallo vierii ja sitä ei saada poikki"

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari kuitenkin epäilee, että maskikohusta ei ole aineksia sellaiseen skandaaliin, joka johtaisi vakavampiin seurauksiin. Hän perustelee tätä sillä, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on selvästi sanonut, että maskisuositusta ei annettu, kun maskeja ei ollut.

Oppositiopuolue Kokoomuksen riveistä on tiistaiaamun aikana vahvasti kysytty poliittisen ohjauksen roolia maskikohussa, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Ilta-Sanomille , että THL olisi halunnut valistaa kansalaisia maskien käytöstä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ei halunnut viestiä asiasta tarkemmin.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari muistuttaa, että maskikohun taustalla on se, että politiikka on jälleen palaamassa politiikkaan.

– Poliittinen linnarauha on päättynyt. Koronakriisin alkuvaiheessa oppositio ei halunnut haastaa hallitusta ja se ei olisi näyttänyt hyvältä. Oppositio on ärhäköitynyt, kun vaalitkin alkavat lähestyä ja ehdokkaiden etsintä on käynnissä, Ruostetsaari kommentoi tiistaiaamuna Lännen Medialle.

Ruostetsaaren mielestä vaikuttaa siltä, että maskikohu ei olisi sisällöllisesti kovin suuri kysymys, mutta poliittisen skandaalin ainekset ovat kuitenkin kasassa.

– Tämä on kuin lumipallo, joka kerää liikkuessaan tavaraa mukaan, kun uusia asioita näkyy paljastuvan. Lumipallo vierii ja sitä ei saada poikki. Poliittisen kriisinhallinnan perusohje on, että kritiikin kohteena olevan pitäisi saada nopeasti kierre poikki ja tunnustaa kaikki heti ja pyytää anteeksi.

Hän otaksuu, että anteeksipyyntö-linjalle asiassa ei mennä, mutta hallitus ehkä pahoittelee sitä, että jos asia on aiheuttanut epätietoisuutta kansalaisten keskuudessa.

Maskikohua on jo ehditty verrata Posti-kohuun

Maskikohua on jo ehditty verrata viime vuoden lopun Posti-kohuun, joka johti silloisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) eroon.

Ruostetsaari kuitenkin epäilee, että aineksia ei ole sellaiseen skandaaliin, joka johtaisi vakavampiin seurauksiin. Hän perustelee tätä sillä, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on selvästi sanonut, että maskisuositusta ei annettu, kun maskeja ei ollut.

Poliittinen ohjaus kuitenkin pistää Ruostetsaaren korvaan. Hän sanoo yllättyneensä, että THL:n pääjohtaja Tervahauta tuli julkisuuteen ja kertoi, että STM olisi ohjannut poliittisesti maskiohjeistusta.

– Yleensä tällaiset asiat puidaan hallinnon sisällä.

Poliittisen ohjauksen kritisoinnille ei ole Ruostetsaaren mukaan hirveästi perusteita maskiasiassa, koska keväällä Suomessa oli voimassa valmiuslaki, joka kasasi vallan STM:lle.

Poliittinen ohjaus on noussut viime aikoina vahvasti muutenkin esille. Poliittisesta ohjauksesta on kysymys myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksessa, kun hänen epäillään ohjanneen ministeriön virkamiestä toisiin tehtäviin.

Asiaan liittyy vahvasti opposition epäluottamuslause perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.). Kiurun luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.

– Oppositio yrittää hajottaa hallituksen rivejä, kun sdp:lla ja keskustalla on ollut erilaisia näkemyksiä, erityisesti Kiurulla ja elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.).

Ruostetsaari sanoo, että maskikohun uusimmat käänteet tuovat pontta kokoomuksen epäluottamuslauseelle. Hän kuitenkin uskoo, että keskustan kansanedustajat pysyvät ministeri Kiurun takana.

– On tietysti kysymys myös hallituksen sisäisistä valtasuhteista. Kun keskusta tukee ministeri Kiurua, niin puolue voi saada siitä poliittista pääomaa ja käyttää sitä vaikka esimerkiksi sote-väännöissä.

Keväällä maskisuositukset olivat ristiriitaisia

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta totesi siis Ilta-Sanomien haastattelussa maanantai-iltana, että THL olisi halunnut keväällä tiedottaa ja valistaa maskien käytöstä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö torppasi aikeet.

Miksi ministeriö on tehnyt niin, siihen etsitään nyt vastausta. Keväällä pahimpaan korona-aikaan kansalaiset ihmettelivät, pitääkö maskia käyttää vai eikö pidä ja kannattaako sitä edes käyttää. Keväällä suositukset olivat ristiriitaisia: yksi asiantuntija suositteli yhtä ja toinen toista.

Ristiriitaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että huhtikuun alussa Tukes, Työterveyslaitos ja Fimea kertoivat, ettei itse tehty maski suojaa koronavirukselta. Kaksi viikkoa myöhemmin THL:n pääjohtaja taas suositteli kangasmaskin käyttöä julkisilla paikoilla. Samana päivänä huhtikuussa sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat, etteivät anna Suomeen maskisuositusta.

Elokuun puolivälissä THL antoi koko maahan maskisuosituksen, jota hallitus puolsi periaatepäätöksessään 13. elokuuta. Suositus on edelleen voimassa ja maskia tulisi käyttää nyt julkisilla paikoilla sekä julkisessa liikenteessä.

Ilta-Sanomien maanantai-iltana julkaiseman tiedon mukaan THL olisi jo keväällä halunnut jakaa yleisölle laajemmin tietoa kasvomaskien käytön merkityksestä ja oikeaoppisesta käytöstä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei pitänyt sitä tarpeellisena.

– STM siis todellisuudessa esti THL:n tiedotuksen, koska poikkeusolojen aikana käytännössä kaikki THL:n koronaan liittyvä viestintä kulki STM:n hyväksynnän kautta, Ilta-Sanomat uutisoi.

– Meillä olisi ollut ajatuksia antaa yleisölle ainakin tarkennuttua lisäinformaatiota siitä, millainen merkitys maskeilla on toisten suojaamisen kannalta ja mitkä olisivat hyödyllisimmät käyttötilanteet, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi lehdelle.

Kokoomus esitti perjantaina epäluottamuslausetta

Kokoomus esitti viime perjantaina epäluottamuslausetta eli käytännössä erovaatimusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) maskisuosituksiin liittyvän sotkun takia. (Lännen Media 10.10.)

Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) sanoi perjantaina, että Kiuru ohjasi keväällä tietoisesti STM:n päätöstä maskisuosituksesta tavalla, joka ei vastannut parasta silloin ollutta tietoa.

STM julkaisi toukokuun lopussa maskiselvityksensä tulokset, joiden mukaan maskien hyöty arjessa on vähäinen tai olematon. Hallitus linjasi kesäkuussa, että Suomeen ei anneta maskisuositusta.

– Nyt kerrotaan, että ei ollutkaan kysymys pelkästään siitä, etteikö olisi tiedetty, että maskeilla voidaan estää tartuntojen leviämistä vaan kysymys oli jostain muusta, erityisesti saatavuudesta, Mykkänen totesi perjantaina.

STM:n maskiselvitystä oli keväällä tekemässä Summaryx-yritys ja siellä myös emeritaprofessori Marjukka Mäkelä. Hänen mukaansa selvityksen katsaus tehtiin järjestelmällisesti kansainvälisten käytäntöjen mukaan ja tutkimusten valinnalle oli ennalta sovitut kriteerit.

– Tämä kaikki on raportoitu avoimesti ministeriön julkaisussa. Meillä ei ollut minkäänlaista poliittista ohjausta. Saimme vastata kysymykseen ilman, että ministeriö tai mikään muu taho olisi vaikuttanut siihen millään tavalla, Mäkelä totesi. (Lännen Media 10.10.)

STM:n koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan hallituksen päätöksenteko nojaa vahvasti virkavalmisteluun.

– Kuten hallituksen 3.6. linjaus toteaa, asiaa tarkastellaan epidemiatilanteen muuttuessa ja näin on tehty, Pohjola kertoi Lännen Medialle sähköpostitse viikonloppuna.

STM vastasi myöhään maanantai-iltana Twitterissä

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi Twitterissä myöhään maanantai-iltana, että toisin kuin julkisuudessa on väitetty, STM on jo huhtikuun alussa viestinyt kasvomaskien turvallisesta käytöstä työterveyden kautta.

– STMlle on ollut tärkeää jakaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa myös kasvomaskien käyttöön liittyen, ministeriö kirjoitti Twitterissä.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön viestintäyksiköt tekevät työtä tiiviisti yhdessä. Yhteistyö on ollut mutkatonta, ja toiminut hyvin. Tavoitteena on ollut saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille, ministeriö jatkoi Twitterissä.