Kotimaa

Kiurulle odotetusti luottamus – keskustan Honkonen vaatii silti viestinnän selkiyttämistä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sai eduskunnan luottamuksen äänin odotetusti 101-79. Tyhjiä ääniä annettiin yksi ja poissa oli 13 kansanedustajaa.

Epäluottamuslauseen takana olivat kokoomuksen lisäksi myös oppositiosta perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

Hallituspuolueet sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp olivat aiemmin ilmoittaneet tukevansa Kiurua, joten äänestystulosta ei tarvinnut jännittää.

Keskusta pysyi suorana

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen kertoi Lännen Medialle, että keskustan rivit pysyivät suorina ja olivat Kiurun takana. Poissa äänestyksestä oli pari keskustan kansanedustajaa, mutta heillä oli muut syyt, eivätkä poissaolot liittyneet mitenkään äänestykseen.

Keskustasta viestitettiin jo aiemmin, että hallituspuolueena se tukee hallitusta ja sen ministereitä. Keskustalaisten äänestyskäyttäytyminen herätti etukäteen kiinnostusta siksi, että keskustasta on arvosteltu Kiurun johtamistapaa koronakriisissä välillä voimakkainkin sanankääntein. Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä Kiuru ovat olleet matkailurajoituksissa napit vastakkain.

Viestejä sekavuudesta

Honkonen korostaa, että heidän osaltaan tapaus Kiurun luottamus on nyt loppuun käsitelty.

Tästä eteenpäin hallituksen on hänen mukaansa kehitettävä viestintäänsä.

– Saan paljon viestejä kentältä. Sanoma on, että viestintä on sekavaa. Tähän on suhtauduttava vakavasti. Viestintää on järkevöitettävä.

Keskusta vaati alkuviikosta Kiurulta selvitystä maskikohuun. Sellaisen Kiuru antoikin ja keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että hän oli siihen tyytyväinen.

Oliko koko keskustajohto tyytyväinen selvitykseen?

– Näin voidaan sanoa. Mitään sellaista ei tullut esille, joka olisi herättänyt kysymyksiä, Honkonen muotoilee.

Aiemmin monet ovat vaatineet erityisen koronanyrkin perustamista.

Honkonen sanoo, ettei ole ajamassa tällä hetkellä nyrkin perustamista.

– Uskon, että viestintää terävöittämällä pärjätään.

Vastauksia ei saatu

Epäluottamuslause lähti liikkeelle siitä, kun kokoomus katsoi, etteivät suomalaiset voi luottaa ministeri Kiuruun koronan hoidossa. Tapetille nousivat erityisesti maskit.

– On vakavasti syytä epäillä, että tätä selvitystä on poliittisesti ohjattu, ja että sillä on pyritty johtamaan suomalaisia harhaan, kokoomuksesta todettiin.

Maskikohu liittyy siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos olisi halunnut jo keväällä tiedottaa laajemmin maskien käytön merkityksestä koronaviruksen torjunnassa, mutta sosiaali- ja terveysministeriö olisi estänyt tämän.

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto toteaa, että vaikka Kiuru saikin eduskunnan luottamuksen, niin sosiaali- ja terveysministeriön päivällä järjestämä tiedotustilaisuus jätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

– Meillä jäi edelleen epäselväksi, mikä oli se todellinen syy, miksi maskisuositusta ei annettu.

Autto ihmettelee, miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahaudan esitys maskisuosituksesta leimattiin yksittäisen asiantuntijan yksityisajatteluksi, kun kyse oli kansanterveydestä vastaavan asiantuntijaviraston pääjohtajasta.

– Kevään tapahtumat onkin selvitettävä läpikohtaisin ja riippumattomasti, hän vaatii.

Paras tieto esille

Hänen mukaansa päätöksentekijöiden on pystyttävä hyödyntämään viranomaisten antama paras tieto.

– Tietoa ei tuotu aktiivisesti kansalaisten tietoon. Tämä on kestämätön tilanne.

Auton mukaan kokoomus on tukenut keväällä hallituksen linjaa ja jatkossakin puolue tukee sellaisia toimia, jotka ovat välttämättömiä terveyden ja turvallisuuden takia.

Hän nostaa esille kaksi tärkeää näkökohtaa, jotka ovat hänen mielestään jääneet jalkoihin ja pimentoon maskikohun keskellä.

– Keskustelussa ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, miten nuiva asenne hallituksella on ollut luottaa yksityisen alan kykyyn ratkaista koronakriisiä. Tämä asenne uhkaa hallituksen onnistumista jatkossa.

Autto muistuttaa, että Suomi on perinteisesti huoltovarmuuden mallimaa.

– Se tarkoittaa sitä, että jos kriisi uhkaa, niin yhteiskunnan kaikki voimavarat valjastetaan nopeasti kriisin voittamiseksi. Näin ei ole nyt tapahtunut.

Honkonen ei kommentoi yksityisen alan osuutta maskiasioista tai testeistä, mutta toteaa, että koko huoltovarmuusjärjestelmä lähtee siitä, että kriisin tullen yksityinen sektori osallistuu sen hoitoon.

Edit: juttua päivitetty klo 16.55.