Koti-Kajaani

Ka niin!: Vimmainen orava minussa

Ruuan varastointi pimeää ja kylmää vuodenaikaa varten on hyvin luonnollista. Osa tekee sitä hyvin järjestelmällisesti ja hillitysti, osa taasen haalii järjettömän paljon mahdollisimman moneen piiloon.

Tänä syksynä minusta kuoriutui orava. Ei yhtä söpö tai ketterä, mutta ruokaa varastoin lähes samalla vimmaisella intensiteetillä.

Ja aivan kuten oravallakin, oli touhuissani mukana enemmän tunnetta kuin järkeä.

Suomen metsälainsäädännön pohjana toimi jo 1800-luvulla annettu määräys “metsää älköön hävi