Kotimaa

Kajaanissa yksi 4 ällän ylioppilas ‒ kolme nuorta naista kirjoitti 8 laudaturia

Parhaan todistuksen saanut Hertta Valanta sanoo, että opiskelu on ollut mielekästä, kun sitä on tehnyt yhdessä kavereiden kanssa.

Syksyllä valmistuvista noin 4 300:sta ylioppilaasta kolme kirjoitti kaikkiaan kahdeksan laudaturia. Kaikki heistä olivat käyneet lukion kolmessa ja puolessa vuodessa ja jakaneet kirjoituksensa kolmelle perättäiselle kerralle.

Parhaan tuloksen sai Lahden yhteiskoulussa opiskellut Hertta Valanta, jonka todistuksessa on kahdeksan laudaturin lisäksi myös yksi eximia.

Kainuun suurimmassa lukiossa Kajaanissa paras tuleva ylioppilas kirjoitti neljä laudaturia.

Hertta Valanta kertoi tuoreeltaan STT:lle, että tunnelmat ovat ristiriitaiset, eikä hän ollut osannut varautua Suomen parhaan todistuksen saamiseen. Hänen mukaansa erittäin suuri merkitys hyvään tulokseen on ollut Lahden kaupunginkirjastolla, jossa hän on viettänyt viime kuukausina niin paljon aikaa, että on muuttunut kuin paikan kiinteäksi huonekaluksi.

– Ja eihän sinne kirjastoon kukaan tyhmä mene yksin opiskelemaan, kyllähän siellä opiskellaan kavereiden kanssa. Kaverini ovat olleet tosi iso juttu siinä, miksi on ollut niin mielekästä opiskella.

Mielenterveyden ongelmat värittivät ensimmäisiä vuosia

Lukioaika oli Valannalle myös rankkaa, sillä ensimmäiset kaksi lukuvuotta olivat mielenterveyden ongelmien värittämiä. Hän kertoo saaneensa niihin hyvää apua ja ymmärtäneensä myös, ettei koulu ole kaikki kaikessa.

– Luulisi, että kun ajattelee, ettei koulu olekaan enää kaikki, niin arvosanat tippuisivat. Mutta eihän siinä niin käy. Myös kaverit ovat siinä isona juttuna, totta kai.

Valanta kertoo, että hänen lapsuuden haaveammattejaan olivat presidentti ja tarjoilija. Hän työskentelee parhaillaan tarjoilijana, mutta politiikkaan hänellä ei ole enää intoa.

– Haaveilen jonakin päivänä olevani ministeriön virkamies.

Hän aikookin hakea ensi syksyksi opiskelemaan Helsingin yliopistoon politiikkaa ja viestintää. 30-vuotiaana Valanta haluaisi olla sellaisessa elämäntilanteessa, että hänellä olisi aikaa tavata ystäviä.

– Minulla on ainakin sellainen kuva aikuisuudesta, että silloin pitää sopia kaikki kaveritreffit kahden kuukauden päähän. Haluan, että minulla on vapaa-aikaa ja voin nähdä kavereita ja tehdä kaikkea kivaa, vaikka käydä kirppareilla.

Ovi auki lääketieteen opintoihin

Kahdeksan laudaturia kirjoitti myös helsinkiläisen Sibelius-lukion käynyt Selina Lindholm. Hän kertoo olevansa iloinen erityisesti siitä, että hyvä ylioppilastodistus mahdollistaa pääsyn opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistoon.

Tyytyväinen Lindholm on myös pitkän matematiikan laudaturista, jonka korkea pistemäärä toi hänelle myös Teknologiateollisuuden myöntämän stipendin.

Lindholm kertoo olleensa koulussa aina hyvä, ja koulu on ollut hänelle tärkeä asia. Myös tavoite lääketieteen opinnoista on auttanut motivoitumaan opiskelusta. Parasta lukiossa olivat kuitenkin ihmiset, sekä omat ystävät että muutkin.

Vaikka Lindholm ei itse kokenut lukioaikaa raskaaksi, hän sanoo ymmärtävänsä monen muun kokevan niin, elämäntilanteistakin johtuen.

– Minulle yläaste oli huomattavasti raskaampi kuin lukio. Silloin kärsin kaikista mielenterveyden haasteista ja muista. Sitten taas lukiossa minulla meni paljon paremmin. Minulla on aina ollut hyvä tukiverkosto, ihmisiä ja kaikkea. Ei ole tarvinnut esimerkiksi käydä töissä, vaikka olen asunut yksin.

Omien terveyshaasteiden myötä heräsi myös kiinnostus lääketiedettä kohtaan.

– Olin monenkin lääkärin kanssa tekemisissä, niin siitä heräsi se ajatus, että haluaisin olla hyvä lääkäri.

Tiedelukiosta löytyi samanhenkisiä ihmisiä

Niin ikään kahdeksan laudaturia kirjoittanut Vilja Kortelainen Kaurialan lukiosta Hämeenlinnasta sanoo suhtautuvansa tulokseensa myönteisen neutraalisti. Hänkin sanoo pitäneensä aina koulusta ja pärjänneensä siellä hyvin verrattain vähällä työllä. Lukiosta hän kertoo pitäneensä todella paljon, varsinkin tiedelukiosta löytyneiden samanhenkisten ihmisten vuoksi.

– Löysin oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässä joitakin sellaisia ihmisiä, joiden kanssa kunnolla löysi yhteyden.

Kortelainenkin toivoo aloittavansa opinnot ensi syksynä, mutta ala on vielä hieman auki. Hän on pohtinut tekniikan alan opintoja, mahdollisesti englannin kielellä. Viime kuukausina ajatuksiin on palannut myös haave opiskella lääketiedettä.

30-vuotiaana hän toivoo olevansa työelämässä mielekkäässä ammatissa, jossa voi kehittää itseään.

– Sitten mielellään olisi parisuhde, ehkä lapsiakin, varmaan oma koti jossakin ja kissa tai kaksi.

Ylioppilaita saman verran kuin viime syksynä

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset julkaistiin torstaina. Tänä syksynä valmistuu noin 4 300 uutta ylioppilasta eli saman verran kuin syksyllä 2022.

Kaikkiaan syksyn kirjoituksiin osallistui 43 900 kokelasta. Luvussa ovat mukana sekä tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat että ne, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Eniten ilmoittautuneita oli englannin pitkän oppimäärän, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä biologian kokeisiin.