Mielipiteet

Lukijan mielipide: Avaako sairaalaselvitys keskustelua aluekehityksestä?

Tuoreen sairaalaselvityksen lähtökohtana ei ole nykyinen sairaalaverkko ja sen puolustaminen, vaan asiantuntija-arvio kestävästä sairaalaverkosta muuttuneessa toimintaympäristössä.

Se voi olla hyvä keskustelun avaus sairaalaverkon kehittämiseksi ja laajemminkin uusien näkymien löytämiseksi alueelliseen kehittämiseen.

Nykyistä sairaalaa ja laajemminkin hyvinvointivaltion nykyisiä rakenteita puolustetaan, vaikka on hyvin tiedossa, ettei se ole kestävää.

Selvityksen saama vastustus kertoo kuitenkin paljon koko aluekehityksen ja alueiden elinvoimatyön epätoivosta ja kestämättömyydestä.

Kuvaavaa nykytilanteelle on, että oma sairaala on nimetty hyvinvointikeskukseksi ja siitä on tehty symboli alueen elinvoimaisuudelle.

Nykyistä sairaalaa ja laajemminkin hyvinvointivaltion nykyisiä rakenteita puolustetaan, vaikka on hyvin tiedossa, ettei se ole kestävää.

Käytännössä nykyiset rakenteet ja ”business as usual” päinvastoin syövät helposti myös alueiden todellisen elinvoimapotentiaalin hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Alueiden kestävää elinvoimakeskustelua ei voi käydä julkiset palvelut, kuten sairaala kärjellä.

Sen sijaan on tunnistettava myös hyvinvointivaltion palvelujen ja rakenteiden merkitys, kestävyys ja uudistamistarve, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelisivat alueiden elinvoiman uudistamista.

Tässä on nykyisellään selkeitä puutteita.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla laaditussa itäisen Suomen visiotyössä alueen elinvoiman osatekijöiksi nostetaan investoinnit, osaaminen, turvallisuus ja saavutettavuus sekä koko joukko erilaisia kehittämishankkeita.

Rakenteiden osalta todetaan vain: Rakenteita voidaan käsitellä myöhemmin.

Tilanne koko Suomen tavoitteellisen aluekehitystyön osalta on epäselvä ja kestämätön.

Kun riittävän selkeä yhteinen tavoitteellinen kehityskuva ja selkänoja eri toimijoiden aluekehitystyöltä puuttuu, toimijat laativat omia ja kokonaisuuden kannalta irralliseksi jääviä selvityksiä myös valtakunnan tasolla. Sairaalaselvitys on tästä yhtenä esimerkkinä.

Parhaillaan ympäristöministeriö viimeistelee omaa valtakunnallista aluerakenteen kehityskuvaa, liikenne- ja viestintäministeriö on laatimassa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja TEM valmistelee aluekehityspäätöstä. Työn tulokset hajoavat helposti taivaan tuuliin.

Toivottavasti tuore sairaalaselvitys ja sen saama palaute kuitenkin osaltaan avaavat silmiä tilanteen ja tosiasioiden tunnustamiseksi.

Tarkemmalle tavoitteelliselle Suomi kuvalle, yli puoluerajojen ja hallituskausien, mukaan lukien myös hyvinvointivaltion rakenteelliset uudistukset, on huutava tarve sekä selkänojaksi eri toimijoiden strategiatyölle että yleistä tulevaisuuden uskoa vahvistamaan.

Se tulisi nostaa kevään kehysriihessä yhdeksi hallitusohjelman ja valtioneuvoston kärkihankkeeksi.

Toivottavasti tämä on myös Elinkeinoelämän keskusliiton johdolla tekeillä olevan Itä-Suomi työn keskeinen viesti hallituksen suuntaan.