Mielipiteet

Europarlamentaarikko Elsi Katainen Kuva: Jouni Harala / Studio Valo

Europarlamentista: Pakkoremonttidirektiivi lieveni, mutta ongelmiakin jäi

Parlamentti antoi oman sinettinsä rakennusten energiatehokkuusdirektiiville tällä viikolla. Komission alkuperäinen esitys oli hyvin äärimmäinen eikä viime kevään parlamentista lähtenyt neuvottelukanta ollut hyvä. Onneksi kolmikantaneuvotteluissa jäsenmaita edustava neuvosto oli suomalaisten näkökulmasta maltillisempi.

Muutosvaatimuksia kiinteistöjen osalta on kuitenkin tiedossa. Rakennusten energiatehokkuus edellyttää, että uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Julkisella sektorilla aikaraja tulee vastaan jo vuonna 2028. Öljykattiloista on luovuttava vuoteen 2040 mennessä eikä uusien asentamiseen saa tukea vuodesta 2025 alusta alkaen.

Kansallisessa toimeenpanossa onkin otettava järki käteen ja kohtuutonta taakkaa aurinkopaneeleiden asentamiseen helpotettava.

Vuosikymmenen loppuun mennessä uusiin asuinrakennuksiin vaaditaan aurinkopaneelit, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Teknologianeutraalius on tässä kohtaa unohdettu, sillä velvoitteen olisi voinut kattaa esimerkiksi maalämmöllä. Kansallisessa toimeenpanossa onkin otettava järki käteen ja kohtuutonta taakkaa aurinkopaneeleiden asentamiseen helpotettava, vaihtoehtojakin kun on.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Myönteistä on, että uudet säännöt eivät koske maatalous- ja kulttuuriperintörakennuksia. Jäsenmaat voivat halutessaan käyttää joustoja ja rajata toimien ulkopuolelle myös suojellut rakennukset sekä tilapäisessä käytössä olevat rakennukset, kuten kesämökit ja kirkot.

Kuohuttavin uhkakuva, jolta onneksi vältyttiin, oli vaade, jossa yli kahden miljoonan suomalaisen koti olisi pitänyt remontoida energiatehokkaammaksi. Tätä helpotti muun muassa ydinenergian tulkinta lopulta nollapäästöiseksi energiamuodoksi, mikä korjaa merkittävästi suomalaisten rakennusten energiatehokkuuslaskentaa oikeaan suuntaan.

Suomessa rakennukset ovat lähtökohtaisesti energiatehokkaita, sillä rakennuskanta on melko tuoretta ja käytämme muun muassa tehokkaasti eristettyjä ikkunoita. Toisaalta energiatehokkuustasoa on siksi myös haastavampi parantaa.

Vuoteen 2030 mennessä primäärienergian käyttöä pitäisi vähentää 16 prosentilla nykyisestä kannasta ja 26 prosentilla vuoteen 2033 mennessä. Tavoitteeseen pääsemisen vastuu on kuitenkin jäsenmailla, ei yksittäisellä kiinteistönomistajalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lopullinen sinetti direktiiville saadaan jäsenmaiden neuvoston äänestettyä asiasta. Selvää on, että rakentamisessa energiatehokkuuteen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.

Kirjoittaja on keskustan kuopiolainen europarlamentaarikko.

.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä