Paikallisuutiset

Suurpetojen houkuttelu aiheuttaa eripuraa – Kainuun metsissä on paljon ruokintahaaskoja, mutta kenen ne ovat?

Suurpetojen houkutteluun tarkoitetut haaskat aiheuttavat kainuulaisten kesken ristiriitoja. Ihmisiä huolestuttaa, että haaskoilla vierailevat pedot tottuvat liikaa ihmisen tarjoamaan evääseen ja alkavat hakeutua liian lähelle asutusta ja pihapiirejä.

Petojen valokuvaaminen on Kainuussa suosittua, ja siihen liittyvä turismi tuo paikkakunnalle kaivattua taloudellista toimeliaisuutta ja tuloja. Kuvaamista varten metsissä on ruokintapaikkoja, joiden avulla suurpetoja houkutellaan kameran laukaisimen ulottuville.

Ilman haaskaruokintaa luontokuvausyrittäjyys ei oikein ole mahdollista, sillä muutoin eläimiä pääsee maastossa näkemään vain harvoin.

Kaikki Kainuun metsistä löytyvät haaskaruokinnat eivät kuitenkaan ole kaupallisten luontomatkailuyrittäjien. Myös yksityishenkilöt pitävät haaskoja eri syistä, esimerkiksi metsästystarkoituksiin.

Kainuun alueella on nyt yhteensä 121 rekisteröityä haaskapaikkaa. Eniten niitä on Kuhmossa, yli 50, ja Suomussalmella, yli 30.

Kainuun hygieenikkoeläinlääkäri Eero Schroderuksen mukaan viime vuosina haaskoille viedyn tuotantoeläinperäisen materiaalin määrä on vaihdellut 35 000–52 000 kilogramman välillä. Kyseessä ei siis ole mikään pienen mittakaavan toiminta tai muutama toimija. Haaskaruokkijoita on paljon.

Mahtuvatko yrittäjät, asukkaat ja pedot samoille selkosille?

Haaska pitää ilmoittaa haaskapaikkarekisteriin, mutta sen tarkemmin haaskojen pitoa ei rajoiteta. Maanomistajan lupa haaskapaikan perustamiseen toki tarvitaan. Haaskoja voi olla myös valtion mailla, sillä Metsähallitus on myöntänyt lupia turismitarkoituksiin.

Mikäli ruokintaan käytetään ainoastaan luonnonvaraisten eläinten ruhoja tai metsästyksen sivutuotteita, edes ilmoitusta haaskapaikkarekisteriin ei tarvitse tehdä. Tällaisten haaskojen määrästä Kainuussa ei ole tietoa.

Kaiken kaikkiaan eläinten, myös suurpetojen, ruokkiminen maastossa on siis hyvin heikosti säänneltyä, ja metsiin kannetaan vuosittain valtavat määrät sapuskaa.

Ketkä haaskoja oikein perustavat, ja mihin kaikkeen niitä käytetään? Mahtuvatko turistit, yrittäjät, asukkaat ja pedot samoille selkosille? Entä tulisiko ruokintahaaskojen perustamista säädellä tarkemmin?

Nälkämaasta-podcastin kolmannessa jaksossa suurpetojen haaskaruokinnasta keskustelevat kuhmolaiset luontomatkailuyrittäjä Kari Kemppainen & metsästäjä Eero Moilanen .

Kuuntele Nälkämaasta-podcastin uusi jakso tästä .