Koti-Kajaani

Näkökulma: Elias Lönnrotin Hövelön aika

Elias Lönnrot tuli nimitetyksi lääkärin virkaan Kajaaniin 24.7.1833. Hän tuli Samuel Roosin (1792-1878) tilalle. Kajaanin oli kylän ja kaupungin sekamuoto, jossa oli "kyynärä kuraa kadulla, jossa vilisee kerjäläisiä ja lurjuksia nimeltään ja arvoltaan muka porvareita". Näin kuvaili Lönnrot Kajaania.

Olot olivatkin alkeelliset: "Vielä siat siirteleksen,/Pitkin kaupungin katuja,/Karja ammoopi alati/Lammaslauma määkileepi."

Ensimmäisen vuoden Elias Lönnrot asui kaupungissa. Hän oli vuokrannut kamarin ja huoneen kauppias M. Michelssonilta. Elias maksoi vuokraa ruplan päivältä saaden samaan hintaa myös ruuan. Jos oli kaupungissa ihmettelemistä, ihmettelyä riitti myös kaupungin porvarien elämä: "Ensin kun tulin Kajaaniin ja asian kulku oli minulle outo, luulin näiden ihmisten vainuavan totinhajun kuten koirat riistan. Sillä minun oli vaikea käsittää, miten he muuten olisivat tienneet niin nopeasti tulla sinne, missä totikannu oli esillä."

Piirilääkärinä Lönnrot kuului Kajaanin herrojen muodostamaan seurapiiriin. Iltaisin kokoonnuttiin herrasmiesten keskenään muodostamaan klubiin, joita pidettiin vuorollaan jokaisen kotona. Klubi-iltaan kuului kortin peluun ohella totin, punssin ja viinin maistelu. Kaupungin likaisuus ja jatkuva sidos juopottelevaan herraseuraan pani Lönnrotin miettimään muualla asumista.

Lönnrotin tullessa Kajaaniin seudun toinen sivistyskeskus oli Kajaanin lisäksi Paltamon kirkonkylä eli Paltaniemi. Jo ensimmäisen vuoden aikana Lönnrotille oli tullut muutamia potilaita Paltaniemeltä. Kruununvouti Juhana Kristian Wichmannin (1794-1848) koti oli aina avoinna Lönnrotille. Usein vierailun kohde Lönnrotille oli asessori Karl Georg Flanderin (1806-87) perhe. Kolmas tuttavaperhe oli kirkkoherra Karl Aejmelaeuksen (1796– 1870) nuoremman perhe. Sairauksien kautta perheet tulivat tutuiksi.

Maaliskuun 14. päivänä 1834 lähetetyssä kirjeessä veljelleen Henrik Lönnrotille Elias ilmoitti ostavansa huomenna Hövelön kahden huoneen torpan. Kauppa tehtiin 500 ruplalla. Hän kutsui vanhemman hoitamaan käytännön asioita. Paikka oli kaunis suojaisen lahden rannalla.

Lönnrot oli tehnyt kolmannen runonkeruumatkansa 9.-28.9.1834 Vienaan ja saanut hyvän runosaaliin. Hän oli laulattanut Ontrei Malista ja Vaassili Kieleväistä ja saanut merkittyä mm. tärkeät Sampo-jaksot. Hövelön ostamisen jälkeen Lönnrot suuntasi 5. runonkeruumatkalle (13.-30.4.1834). Merkittävämmäksi tällä matkalla tuli mestari Arhippa Perttusen laulattaminen.

Lönnrot merkitsi muistiin 4000 kalevalaista runosäettä. Uudet runolöydöt innoittivat Lönnrotia, jotta hän työskenteli niiden parissa intensiivisesti koko loppuvuoden ja seuraavan vuoden alun. Hövelö ympäristöineen antoi hänelle etäisyyttä kaupunkiin ja keskittymisrauhaa.

Kolmannen runonkeräysmatkan jälkeen Lönnrot alkoi yhä selvemmin hahmottaa suuren tehtävänsä: kokoamalla muinaiset runot oikeaan järjestykseen niistä alkoi hahmottua eepos kuten oli Homeroksen runoelma Ilidia ja Odysseia tai islantilainen Edda. Tuo näkymä vahvistui vielä 5. runonkeräysmatkan jälkeen. Niinpä helmikuun 28. päivänä hän saattoi päivätä Alkukalevalan esipuheen. Siitä päivästä syntyi Kalevalan päivä, jota vietettiin ensimmäisen kerran Savo-karjalaisen osakunnan ylioppilaiden toimesta 1865.

Elias Lönnrotin aikaan Hövelössä liittyi myös ensimmäisen raittius- eli Selveys –seuran perustaminen, johon saattoi vaikuttaa amerikkalainen esikuva ja myöskin Lönnrotin pyrkimys hienovaraiseen eroon kajaanilaisesta herraseurasta.

Vuoden 1835 vuoden alussa Kajaanissa oli käynyt torniolaisia vieraita, joiden joukossa oli Alatornion nimismiehen tytär Anna Heickelin , johon ihastuminen poltteli kirjeistä päätellen Lönnrotia ainakin seuraavaan kesään asti. Töiltään Lönnrot ei kuitenkaan ehtinyt pitkään rakkausasioilla itseään kiusata.

Vuoden 1835 alkupuolella Lönnrot möi takaisin Hövelön ja osti Polvilan, jonne hän kutsui vanhempansa. Hän tunsi syvää velvollisuutta huolehtia suvustaan.

Kirjoittaja on kajaanilainen tietokirjailija.