Kotimaa

Analyysi: Ykkösvirkamiehen nimitystä on vatvottu jo yli vuoden ajan, eikä loppua näy – valtiovarainministeriö laittoi viran uudelleen haettavaksi

Kansliapäällikön virkaan aikaisemmin esitetyn alivaltiosihteeri Päivi Nergin mahdollisuudet saattoivat heikentyä uuden talousosaamispainotuksen vuoksi, arvioi Lännen Median Ilari Tapio.

Pitkittyessään asioilla on tapana mutkistua. Yksi esimerkki on valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitysprosessi. Se alkoi jo viime syksynä ja jatkuu keskiviikkoisen käänteen jälkeen edelleen.

Valtiovarainministeriö kertoi keskiviikkoaamuna päättäneensä laittaa viran uudelleen hakuun. Päätöksen ovat allekirjoittaneet valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sekä ministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Irja Peltonen .

Päätös on poikkeuksellinen. Vakiintuneen käytännön mukaan varsinkaan huippuvirkoja ei panna uudelleen haettavaksi, jos niihin on määräaikaan mennessä hakenut riittävä määrä kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita.

Tässä tapauksessa kyseessä on todellinen huippuvirka, ja kelpoisia hakijoita oli tarpeeksi. Heidät otetaan uudella kierroksella mukaan ilman uutta hakemusta.

Ministeriö perustelee ratkaisuaan kansainvälisessä ja kansallisessa toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla. Lähinnä koronapandemian ja sen aiheuttaman talouskriisin vuoksi Suomen talous on ajautunut ministeriön mukaan tilaan, josta toipuminen edellyttää johtavalta viranhaltijalta poikkeuksellista talousosaamista muun muassa Suomen talouspoliittisen uskottavuuden kannalta.

Hakuaika päättyy 18. marraskuuta.

Kulmuni esitti Nergiä

Vyyhti sai alkunsa lokakuussa 2019. Koska kansliapäällikkönä vuodesta 2013 toimineen Martti Hetemäen seitsemänvuotinen virkakausi oli päättymässä keväällä, virka laitettiin haettavaksi.

Hakuprosessin päätteeksi silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) esitti virkaan ministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriä Päivi Nergiä . Hän oli myös muiden keskustalaisten suosikki, vaikka ei omaakaan keskustalaista puoluetaustaa. Vuonna 2007 Nerg oli kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas, mutta senkään puolueen jäsen hän ei ole ollut ehdokkuuden jälkeen.

Viime hetkellä Kulmuni veti nimityksen kuitenkin pois. Syynä oli valtioneuvoston tuen puuttuminen.

Se puolestaan johtui sdp:n kanssa syntyneestä kiistasta sen suhteen, jättikö Nerg Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella kertomatta sote-uudistukseen liittyviä tietoja kansanedustajille.

Asia eteni perustuslakivaliokuntaan, jonka selvitys valmistui viimein lokakuun alussa. Siinä valiokunta arvosteli valtiovarainministeriötä ankarasti siitä, että se ei toimittanut eteenpäin kaikkia tarpeellisia tietoja edellisen hallituksen sotesta. Valtiovarainministeriössä uudistusta johti Päivi Nerg.

Vanhoja hakijoita viisi

Koska nimityksessä jouduttiin ottamaan aikalisä, Martti Hetemäki jatkoi virassa lisäajalla syyskuun loppuun asti.

Nyt siirtymäkauden kansliapäällikkönä toimii valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja Juha Majanen . Hänet nimitettiin tehtävään vuoden loppuun asti.

Majanen ei kuulu viran hakijoihin – ainakaan vielä. Aikaisempia hakijoita on Päivi Nergin lisäksi neljä, ja ainakin syyskuun puolivälissä koko joukko ilmoitti Lännen Medialle olevansa yhä mukana prosessissa.

Hakijoista Lauri Kajanoja on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja. Leena Mörttinen ja Markus Sovala ovat Nergin tavoin valtiovarainministeriön johtavia virkamiehiä. Juhana Vartiainen on puolestaan kokoomuksen kansanedustaja ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen ylijohtaja.

Vartiaista lukuun ottamatta yhdelläkään vanhoista hakijoista ei ole selvää puoluesidonnaista taustaa. Tosin valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala toimi 2000-luvun alussa pääministeri Paavo Lipposen (sd.) talouspoliittisena avustajana.

Ovatko ansiot muuttuneet?

Kansliapäällikön viran uudelleen haettavaksi laittaminen ei ole valtiovarainministeriössä rutiinipäätös. Se on tehtävä painavin perustein.

Kyse on virkamieslain tulkinnasta, josta ministeriön edustajat ovat keskustelleet oikeuskanslerin kanssa.

Juha Majanen totesi mahdollisesta uudesta hausta aikaisemmin Lännen Medialle, että sellainen voi tulla lain mukaan mahdolliseksi esimerkiksi, jos joidenkin hakijoiden osalta ilmenee jotain sellaista, joka muuttaa merkittävästi arviota heidän ansioistaan.

Näitä lähtökohtia on tänään kommentoitu julkisuudessa muun muassa niin, että Päivi Nergiin kohdistuneet perustuslakivaliokunnan moitteet voivat olla tällainen arvioita muuttava tekijä.

Esille on noussut myös Nergin tausta, joka ei ole erityisen talouspainotteinen. Hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri, jolla ei ole esimerkiksi tohtoritason tutkintoa taloustieteestä. Toisaalta Nerg on hakijoista ainoa, jolla on kansliapäällikkökokemusta. Hän on toiminut aiemmin sisäministeriön kansliapäällikkönä.