Kotimaa

Tutkimus: yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista tytöistä kertoi kokeneensa häirintää verkossa

Tyttöjä häiritään netissä etenkin seksuaalissävytteisesti. Tuoreen raportin mukaan jo 8-vuotiaat tytöt kokevat verkkohäirintää.

Koronapandemian seurauksena kanssakäyminen on siirtynyt yhä enemmän sosiaalisen median alustoille. Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole kaikille turvallinen paikka, selviää lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin tuoreesta raportista.

Häirintää kokevat verkossa etenkin tytöt eri puolilla maailmaa. Yli puolet eli 58 prosenttia kyselyyn vastanneista tytöistä ja nuorista naisista oli kokenut häirintää sosiaalisessa mediassa. Raportin mukaan nuorimmat olivat kokeneet häirintää jo 8-vuotiaina.

Tiedot pohjautuvat järjestön toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon vastasi yli 14 000 tyttöä ja nuorta naista 22 maasta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Eniten häirintää tapahtui suosituissa sosiaalisen median palveluissa Facebookissa ja Instagramissa. Epäkohtia oli lukuisilla muillakin sosiaalisen median alustoilla, kuten Whatsappissa, Snapchatissa, Twitterissä ja Tiktokissa.

Kyselyyn vastanneet kertoivat verkkohäirintää harjoittavien henkilöiden muun muassa lähettäneen vihjailevia viestejä, pornografisia valokuvia ja vainonneen heitä.

Häirintä ilmeni myös herjaavana ja loukkaavana kielenkäyttönä, ulkonäön pilkkaamisena, seksuaalisella väkivallalla uhkailuna ja tarkoituksellisena nolaamisena.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että sosiaalinen media on olennainen osa heidän päivittäistä elämäänsä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Koronapandemian aikana verkon merkitys on korostunut, koska liikkumista on monessa maassa rajoitettu.

Samaan aikaan joka viides tyttö kertoi lopettaneensa tai vähentäneensä sosiaalisen median käyttöä häirinnän takia. Lisäksi häirintä oli saanut osan muuttamaan ilmaisutapaansa verkossa.

Häirintä lisääntyi tutkimuksen mukaan muun muassa silloin, kun tyttö puhui poliittisista aiheista. Kyselyn perusteella häirintä onkin yksi keino tyttöjen hiljentämiseksi.

Häirintää pahensi myös se, jos tyttö tai nuori nainen kuului sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin tai jos hänellä oli etnistä taustaa tai jokin vamma.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Maailmanlaajuisen tutkimuksen lisäksi Plan Suomi toteutti kansallisen tutkimuksen, joka kartoitti suomalaisten tyttöjen kokemuksia verkkohäirinnästä.

Kyselyyn vastanneista suomalaisista tytöistä ja nuorista naisista yli 40 prosenttia kertoi kokeneensa häirintää verkossa. Viidennes kertoi häirinnän lisääntyneen koronapandemian aikana.

Suomessa tytöt kokivat kyselyn mukaan eniten häirintää Instagramissa ja Snapchatissa. Yleisin häirinnän muoto oli seksuaalinen häirintä.

Kyselyyn vastanneet tytöt kertoivat verkossa tapahtuvan häirinnän aiheuttaneen muun muassa fyysistä turvattomuuden tunnetta ja stressiä sekä vaikuttaneen heikentävästi heidän itsetuntoonsa.

– Vaikka hyökkäykset sosiaalisessa mediassa eivät ole fyysisiä, ne ovat usein uhkaavia, julmia ja rajoittavat tyttöjen sananvapautta, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen tiedotteessa.

Mikä?

Tutkimus häirinnästä

Kansainvälinen lastenoikeuksien järjestö Plan International toteutti 22 maassa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista.

Suomen järjestö toteutti lisäksi kansallisen kyselytutkimuksen, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyttöjen kokemuksia sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta häirinnästä.

Tulokset

Maailmanlaajuisesti 58 prosenttia ja Suomessa 42 prosenttia tytöistä on häiritty sosiaalisessa mediassa.

Yleisin häirinnänmuoto on herjaava ja loukkaava kieltenkäyttö. Yleistä on myös tarkoituksellinen nolaaminen, ulkonäön pilkkaaminen ja seksuaalisella väkivallalla uhkaaminen.

Maailmanlaajuisesti joka viides häirintää kokenut tyttö on lopettanut tai vähentänyt sosiaalisen median käyttöä.

Suomessa lähes joka kolmas häirintää kokeneista tytöistä on rajoittanut mielipiteidensä ilmaisemista somessa ja osa on poistunut sosiaalisen median palvelusta, jossa on kokenut häirintää.

Lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi verkkohäirinnän vaikuttavan itsetuntoon ja aiheuttavan stressiä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä