Ihmiset 

10 vinkkiä yhteiseen kotiin muuttavalle parille: ”Olisi tärkeää sopia riitelyn tavoista” – Uusperheissä yhteinen koti vaati enemmän ponnisteluja

Oikea hetki muuttaa yhteen on silloin, kun kumpikaan ei epäröi ratkaisua, kertoo Väestöliiton psykoterapeutti Heli Vaaranen. Onni tulee neliöiden sijaan toisen eteen tehdyistä teoista ja läheisyydestä. Uusperheen kodista kannattaa muokata yhteisen näköinen, jotta kaikki perheenjäsenet tuntevat sen omakseen.

Opiskelijat Eeva Lemström ja Veera Saarinen olivat seurustelleet puoli vuotta, kun he muuttivat yhteiseen kotiin. Ratkaisu tuntui luontevalta, koska korona-aikana he olivat tottuneet viettämään paljon aikaa yhdessä toistensa luona.

Yhteisen kodin suunnittelu ja sisustaminen oli mukavaa. Samoin tavallisen arjen viettäminen kumppanin kanssa.

– Teininä olin innostunut, kun kaveri oli yökylässä. Nyt tuntui, että oli jatkuvaa yökyläilyä. Oli tosi kivaa, ettei tarvinnut olla yksin ja oli koko ajan kivaa seuraa, Lemström sanoo.

Parin asunto oli 30 neliön kokoinen yksiö Vantaalla. Vaikka Lemström ja Saarinen suunnittelivat tarkasti, mitä kotiin halusivat, asunto osoittautui pieneksi. Varsinkin kaappitilaa oli aivan liian vähän.

– Meidän piti ostaa ylimääräinen vaatekaappi. Häkkivarasto tuli ihan täyteen. Ja paljon jäi tavaroita vanhempien varastoon, Saarinen kertoo.

Haasteena oli myös se, ettei kodissa ollut kuin yksi tila. Sen takia parin piti sovittaa vuorokausirytmit samanlaisiksi.

Toisinaan Lemström, joka oli tottunut valvomaan iltaisin myöhään, luki tai selaili puhelinta hiljaa, kun Saarinen jo nukkui.

– Vähän tiukkaa teki. Meidän piti sopia aika paljon järjestelyistä. Esimerkiksi jos toisella oli jotain tärkeää, toisen piti mennä alkoviin ikään kuin piiloon, Lemström muistelee.

Ennen muuttoa pari keskusteli muun muassa raha-asioista ja kotitöiden tekemisestä.

– Veera on tehnyt lapsuudessaan paljon enemmän kotitöitä kuin minä. Ne tulivat hänellä enemmän luonnostaan. Välillä hän joutui vähän patistamaan minua, Lemström kertoo.

Ongelmaa siivoamisesta ja muista kotitöistä ei kuitenkaan tullut. Myöhemmin Lemström ja Saarinen tekivät kotityölistan, johon kirjattiin hoidettavat asiat. Se on edelleen käytössä.

Nykyään pariskunta asuu 50 neliön kokoisessa kaksiossa Helsingissä. Lisätila on helpottanut arkea: tavaroille on riittävästi tilaa ja omaa rauhaa saa tarvittaessa toisesta huoneesta.

Myös lemmikeille, Roobert-kissalle ja Aatami-kilpikonnalle, on enemmän tilaa kuin yksiössä.

Väestöliiton terapiapalveluiden psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo, että pariskunnan yhteen muuttaminen on iso muutos. Se voi olla jopa kriisi, kun kaksi itsenäiseen elämään tottunutta ihmistä sovittaa elämänsä yhteen.

Vaaranen antoi kymmenen vinkkiä yhteiseen kotiin muuttamista suunnittelevalle parille.

1. Oikea aika muuttaa yhteen

On äkkirakastuneita, jotka pakkaavat lähes saman tien putkikassin ja muuttavat samaan osoitteeseen. On myös harkitsevaisempia ja itsenäisempiä pareja, joilla voi mennä vuosia ennen yhteiseen kotiin muuttamista. Päätökselle ei ole aikarajaa.

Kun kumpikaan ei epäröi, on oikea hetki muutolle. Mahdollinen epäröinti kannattaa ottaa vakavasti. Se voi kertoa siitä, että vielä ei ole oikea hetki. Ehkä toinen ei vielä ole valmis luopumaan itsenäisyydestään.

Nykyään järjen merkitystä arvostetaan ja sitä kuunnellaan. Se on joskus ongelma, koska ihmissuhteet eivät ole järki- vaan tunnesuhteita.

2. Riitelyn tavat ja sopiminen

Saman katon alla on luonnollisesti erilaisia näkemyksiä. Sen takia olisi tärkeää sopia riitelyn tavoista ja sopimisesta: esimerkiksi, sovitaanko riita aina ennen nukkumaanmenoa illalla.

Kaikki eivät pysty siihen, eikä joitain asioita pysty sopimaan. Siinä tapauksessa voidaan päättää, että illalla ei enää riidellä ja mennään nukkumaan.

3. Tulevaisuuden näkymät

Parisuhteen suunnasta ja tavoitteesta kannattaa puhua. Nykyään joillain nuorilla aikuisilla on ongelmana se, että suhde jämähtää kelluntavaiheeseen, jossa ei mennä eteen- eikä taaksepäin.

Lopulta toinen kyllästyy tilanteeseen ja häipyy, eikä toinen ymmärrä päätöstä. Syynä on voinut olla puute tulevaisuuden näkymästä.

Parin tavoitteena ei tarvitse olla häät, mutta suhteen vakiintuminen olisi hyvä osoittaa jollain tavoin. Sen voi tehdä esimerkiksi julkaisemalla yhteinen kuva sosiaalisessa mediassa tai alkaa kutsua kumppania avopuolisoksi.

4. Raha-asiat ja ajankäyttö

Palkat ja tilillä oleva rahamäärä ovat ihmisten yksityisasioita, mutta muuten taloudesta kannattaa puhua. Voi miettiä, mennäänkö kohti jotain taloudellista tavoitetta, kuten omaa asuntoa. Kannattaa keskustella, onko jommallakummalla taipumusta velkaantua voimakkaasti tai ottaa pikavippejä.

Ajankäytöstä kannattaa keskustella: miten viikonloppuja yleensä vietetään ja mitä koti- ja kaveriaika ovat. Myös alkoholin käytöstä ja mahdollisista peliriippuvuuksista olisi hyvä puhua.

5. Kotitöistä sopiminen

Seurusteluaikana muodostuu usein rooleja, joissa toinen siivoilee, hoivaa ja hellii. Jos sama malli jatkuu pitkään, toinen puolisoista on vaarassa palaa loppuun. Sen takia molempien pitää ottaa vastuu kotitöistä.

Tehtävistä kannattaa sopia konkreettisesti. Jos toinen laittaa ruoan, toinen siivoaa keittiön ja tiskaa. Imurointi ja vessanpesu voidaan sopia hoidettavaksi vuoron perään.

Siivoamisesta ei kannata tehdä kuitenkaan numeroa tyyliin ”tämän ja tämän olen jo tehnyt, sun sukat lojuvat vielä tuolla”. Tällainen kertoo siitä, ettei kotitöistä ole pystytty vielä sopimaan.

6. Sosiaalisen median houkutus

Nykyään on paljon asioita, jotka voivat tunkeutua makuuhuoneeseen ja jotka voivat häiritä parisuhdetta. Näitä ovat muun muassa sosiaalinen media, televisiosarjat ja pelaaminen.

Jollakulla voi olla esimerkiksi tapana ruokapöydässä keskustella sosiaalisessa mediassa kaverin kanssa tai selailla puhelinta sängyssä nukkumaan mentäessä. Tällainen etäännyttää ja heikentää parin intiimiä läheisyyttä.

Sosiaalisen median käytölle on hyvä määrittää oma aika, jonka jälkeen pari tekee jotain yhdessä.

7. Parisuhde vaatii hoitamista

Parisuhdetta pitää hoitaa säännöllisesti antamalla kumppanille aikaa, huomiota ja tekemällä kivoja tekoja. Muuten suhde voi näivettyä.

Teot voivat olla toisinaan pieniä ja arkisia. Toiselle voi jättää viimeisen kakunpalan tai viimeisen tilkan kahvimaidosta. Parisuhteen edellytyksiä on se, että ajattelee toista ensin ja näkee vaivaa kumppanin onnellisuuden eteen.

8. Tilan tarve

Sopu sijaa antaa. Neliöt eivät tee onnellista parisuhdetta, vaan läheisyys ja teot suhteen eteen.

Kohtuullisen tilava koti helpottaa elämää, kun nykyään osa ihmisistä tekee etätöitä. Erillinen huone mahdollistaa myös esimerkiksi puhelujen puhumisen rauhassa tai flunssan sairastamisen.

9. Kahden ihmisen tavarat yhden katon alla

Ihmisillä on usein liikaa tavaraa. Tavara ei tuo onnea, vaan aiheuttaa ennemminkin ahdistusta.

Tavaroista voi tulla myös kuluja, jos niitä varten pitää vuokrata erillinen varasto tai hankkia isompi asunto. Ylimääräiset tavarat kannattaa myydä pois kirpputorilla.

10. Vaikutus parisuhteeseen

Yhteiseen kotiin muuttaminen voi olla hurjan onnellinen asia. Se voi olla myös kuin suurennuslasi, jolla näkee toisen virheet suurempana. Ihmissuhteet ovatkin aina riski.

Silti Vaaranen kannustaa ottamaan rohkeasti askelia eteenpäin. Ei voi tietää, miten käy – parempi elää kuin jättää elämättä.

Parin yhteiseen kotiin muuttaminen voi tuoda onnen lisäksi yllätyksiä ja vaatia arjen järjestelemistä uudelleen. Vielä enemmän järjestelyjä se vaatii, jos molemmilla tai jommallakummalla on entuudestaan lapsia.

Suomen Uusperheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo kertoo, että uusperheen muodostuessa haasteena voi olla parin voimakas rakastuminen sekä halu muuttaa nopeasti yhteiseen kotiin.

– Parilla voi olla unelma, että koska me rakastamme niin paljon, lapset mahtuvat kuvaan ja rakkauden piiriin.

– Lapset eivät ole välttämättä päässeet rakkauden tunteeseen mukaan. Aika olennaisiksi kysymyksiksi nousevat nämä: minkä ikäisiä lapset ovat, missä vaiheessa heidät otetaan prosessiin mukaan ja ovatko he vuoroasuvia.

Heikinheimon mielestä on erityisen tärkeää, että uusperhe keskustelee hyvissä ajoin ennen muuttoa siitä, mitä asioita kukin pitää tärkeänä kodissa ja perheessä.

– Eri asia on, pystytäänkö kaikki tarpeet toteuttamaan, mutta on tärkeää, että kaikki ovat mukana yhteisen kodin rakentamisessa.

Myös kodin säännöistä on syytä puhua. Heikinheimon mukaan uusperheen kannattaa sopia konkreettisesti esimerkiksi iltarutiineista, siivoamisesta ja siitä, syödäänkö aina yhdessä vai voivatko lapset syödä iltapalan omassa huoneessaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lapsiperheistä yhdeksän prosenttia oli uusperheitä vuoden 2021 lopussa.

Kymmenen viime vuoden aikana uusperheiden määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta viime vuosina niiden määrä on kääntynyt pieneen laskuun. Tilastokeskus on luokitellut uusperheeksi perheet, joissa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi.

Käytännössä uusperheitä on enemmän kuin noin kymmenesosa lapsiperheistä. Tilastokeskuksen arviossa eivät ole mukana uusperheet, joissa lapsi ei ole virallisesti kirjoilla tai joiden vanhemmat ovat samaa sukupuolta.

Heikinheimo kertoo, että uusperheen kodista kannattaa muokata yhteisen näköinen, jottei siellä olisi vain toisen puolison perheen historia.

– On tärkeää, että kodissa on tilaa kaikkien siellä asuvien merkityksellisille esineille, kuten tauluille, valokuville, matoille tai vaikkapa lempituolille. Kodin tulee tuntua omalta jokaiselle.

Myös esimerkiksi huoneiden järjestystä muuttamalla tai pienellä remontilla kotia voidaan muokata yhteiseksi.

Jokaiselle perheenjäsenelle on myös hyvä tehdä kotiin oma tila. Jos kaikille lapsille ei ole omaa huonetta, lapsella pitäisi olla Heikinheimon mielestä vähintään oma nurkkaus, jossa on esimerkiksi sänky ja pöytä.

Hän kertoo, että perinteisesti uusperheissä tytöt on sijoitettu omaan huoneeseen ja pojat omaan. Parempi tapa on miettiä asiaa yhdessä lasten kanssa.

– Jos lapsi voi olla itse toimija, hän löytää oman paikkansa uudessa kodissa paljon helpommin kuin jos järjestely määrätään ulkopuolelta.