Kotimaa

Analyysi: Jari Lepän mukaan kaupan omia private label -tuotteita ei tulla kieltämään – ministeri kertoo, kuinka lakiuudistus auttaa viljelijää

Ehkä uusi elintarvikemarkkinavaltuutettu toimivaltuuksineen auttaa selkeyttämään ruokaketjun pelisääntöjä entisestään, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Virpi Niemistö.

Eurojen epätasainen jakautuminen ruokaketjun osien välillä on ollut viime vuosien puheenaihe.

Hätkähdyttäviä ovatkin julkisuudessa pyörineet laskelmat siitä, kuinka tuottajan saama osuus ruisleivän kilohinnasta on vain kolme prosenttia. Kaurahiutaleissa viljelijän siivu on jäänyt alle kymmenen prosentin ja palvikinkussakin alle 15 prosentin.

Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamisesta hyväksyttiin torstaina valtioneuvostossa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan yksi lain keskeisimmistä tavoitteista on vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä.

Lakiuudistus kieltää elintarvikemarkkinoilla muiden muassa tilausten perumisen viime hetkellä ja sopimusehtojen yksipuoliset muutokset.

Hallitusohjelma kirjaus herätti huolta kuluttajissa

Hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan "Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, mm. private label -tuotteet", on herättänyt kuluttajissa huolta siitä, miten näiden kaupparyhmien omien tuotteiden käy.

Kauppojen omia tuotteita eli private label -merkkejä Suomessa ovat esimerkiksi Keskon Pirkka, S-ryhmän Rainbow sekä Lidlin Pohjolan meijeri -tuotteet.

– Private label -tuotteita tai mitään muutakaan yksittäistä tuoteryhmää ei tulla lailla kieltämään, Leppä sanoo Lännen Medialle.

Uudella elintarvikemarkkinalailla säädetään liikesalaisuuksiin ja tuotteiden teknisiin ohjeisiin liittyvästä viranomaisvalvonnasta. Liikesalaisuuksien oikeudeton hankinta, käyttö ja ilmaiseminen ovat jo liikesalaisuuslailla kiellettyjä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu tulee siis valvomaan sitä, ettei tuottajan tai teollisuuden tietoja tai innovaatiota kopioida ja hyödynnetä private label -tuotteissa ilman sopimusta.

Kaupan puolelta on todettu, ettei lainsäädäntöön tule käytännössä mitään uutta, koska liikesalaisuuslaki on jo olemassa.

Ehkä kuitenkin se, että on olemassa varta vasten viranomainen toimivaltuuksineen, auttaa selkeyttämään pelisääntöjä entisestään.

Elintarviketeollisuus muistutti perjantaina siitä, että private label -tuotteiden valmistusta kilpailuttaessaan kaupalle syntyy ostajan roolin lisäksi kilpailijan rooli, kun nämä tuotteet kilpailevat elintarvikeyritysten brändituotteiden kanssa samasta hyllytilasta ja kuluttajien huomiosta.

Tuotteet ovat pilaantuneet, jos toista ostajaa ei ole löytynyt

Entä tavoitteena oleva viljelijän aseman vahvistuminen?

Leppä nostaa käytännön esimerkiksi kurkunviljelijän, jonka tilaus on peruttu viime hetkellä.

Tilannetta kutsutaan pakkojaoksi, kun kauppa hyvin lyhyellä varoitusajalla ilmoittaa viljelijälle, ettei se ostakaan tuotetta, vaikka sillä on tuottajan kanssa hankintasopimus.

– Tällaisissa tilanteissa kauppa on esimerkiksi hetkellisesti suosinut toista toimittajaa, jolla on ollut ylikapasiteettia, ja kauppa on saanut sen siksi edullisesti. Kurkunviljelijälle tämä on tarkoittanut kuitenkin sitä, että tuotteet pilaantuvat, jos toista ostajaa ei nopeasti löydy, ministeri selvittää.

– Kun jatkossa elintarvikemarkkinalailla tullaan kieltämään liian lyhyellä varoitusajalla tapahtuvat tilausten peruutukset, se tuo vakautta ja turvaa viljelijälle.