Kotimaa

Analyysi: Onko Antti Lindtmanilla ongelma demokratian kanssa? Sdp:n puoluekokouksessa nähtiin häivähdyksiä ummehtuneesta junttapolitiikasta

Sdp ja SAK:lainen ay-liike kärsivät välillä demokratiavajeesta, josta saatiin jälleen uusi esimerkki sdp:n puoluekokouksessa Jyväskylässä viikonloppuna.

Kolmipäiväinen kokous päättyi sunnuntaina.

– Meillä on mukana monenlaisia ihmisiä, mielipiteitä ja ajatuksia. Se on rikkaus. Rakennamme yhteistyöllä ja yhdessä, sdp:n tuore puheenjohtaja Antti Lindtman julisti linjapuheessaan sunnuntaina.

Puoluekokous oli kuitenkin tunnelmaltaan myös eripurainen, vaikka kokouspuheet muuta väittävät.

Puoluekokouksen tunnelma vaihtui yhdessä yössä. Sdp:llä oli tuhannen euron paikka viestiä puolueestaan ulospäin uudistuneena ja suoraan jäsendemokratiaan nojaavana kansanliikkeenä.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Lindtman käytti sdp:n puoluekokouksessa ay-demareille tyypillistä junttaustaktiikkaa.

Hän junttasi perjantai-illan julkisilla puheenvuoroillaan, vain muutama tunti valintansa jälkeen, että haluaa nähdä puolueen puoluesihteerinä joko Mikkel Näkkäläjärven tai Hanna Kuntsin. Se johti kahden muun eli Matti Niemen ja Kaisa Vatasen vetäytymiseen kisasta.

Näkkäläjärvellä ja Kuntsilla on Lindtmanin tavoin SAK-tausta.

Vaikka Lindtman jälkikäteen selitteli, että tässä ei ole dramatiikkaa ja sdp:ssä on ennenkin puheenjohtaja vaikuttanut voimakkaasti puoluesihteerivalintaan, tämä ei sinällään tee toimintatapaa vähemmän epädemokraattiseksi.

Löikö Lindtman jälleen railon sdp:hen?

Asioilla on usein tapana olla juuri siten kuin ne näyttävät.

Vaikka Lindtman valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen äänivyöryllä perjantaina, oli hän jo seuraavaan päivään mennessä saanut lyödyksi puolueeseen railon toimintatavallaan.

Aikaa tässä meni vain neljä tuntia, koska Lindtman valittiin perjantaina kello 18 ja tiedot Lindtmanin puoluesihteerisuosikeista tulivat kello 22 jälkeen.

Lindtmanilla on aiemminkin ollut tapana juntata ja harjoittaa demokratian kannalta kyseenalaisia temppuja, joka jakaa puolueen väen eri leireihin.

Muistissa on edelleen Lindtmanin niin sanottu "listakohu" vuodelta 2016. Tuolloin sdp:n sisällä nousi kova poru, koska paljastui, että Lindtman oli sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana koko vaalikauden vienyt eduskunnan puhemiehistölle puhujalistoja. Siinä oli nimiä, joille eduskunnan puhemiehistön toivottiin jakavan puhujavuoroja kyselytunneilla.

Listoilla oli nimiä, joille puhemiesten ehdotettiin jakavan puhujavuoroja kyselytunneilla. Menettelytapa oli demokratian ja suomalaisen parlamentarismin peruspilarien kannalta hyvinkin kyseenalainen. Se johti osaltaan siihen, että Lindtmanin tähti sammui ainakin muutamaksi vuodeksi.

Vilahtiko Karl Marxin haamu?

Poliittiseen historiaan ja poliittiseen filosofiaan perehtynyt saattaa nähdä sdp:ssä ja myös ay-liikkeessä joskus esiintyvissä epädemokraatissa toimintakulttuureissa jopa häivähdyksen marxilaisuutta.

Kaikkien vasemmistopuolueiden historia ja myös puoluerakenteet pohjaavat lopulta filosofi Karl Marxin oppeihin. Tämän tietää jokainen historiaa edes jonkin verran opiskellut.

Vasemmistopuolueet eivät Suomessa enää ohjelmissaan suoraan viittaa marxismiin nimeltä, mutta monin paikoin sama henki elää ja näkyy etenkin puoluedemokratian toimintatavoissa näissä puolueissa ja myös osassa ay-liikettä (meillä ja maailmalla).

Suuri yleisö ja myös media unohtaa usein tämän historiallisen faktan – ja toki vasemmistopuolueet haluavat tämän häivyttää. Jos joku tästä erehtyy mainitsemaan, saattaa saada fasistin leiman otsaansa.

Vasemmistolaisuuden yksi paradoksi on, että ay-liikeen tai puolueen jäsenet eivät ole lainkaan tasa-arvoisia. Tämän takia hyvin harvat, jos mitkään, asiat alistetaan koko jäsenistön päätettäväksi tai edes keskusteluun.

Ajatus kumpuaa siitä, että työväenluokan asiat ovat marxilaisen ajattelun mukaan aivan liian monimutkaisia, jotta tavallinen työväestö tai tavallinen kansalainen saisi niistä päättää. Sen sijaan päätösvallan pitää Marxin mukaan kuulua "proletariaatin diktatuurille".

Katsantokannan edustajat hokevat usein "porukka päättää" vastaamatta kuitenkaan kysymykseen, mikä on se porukka. Se ei nimittäin tarkoita jäsenistöä, vaan eliittiä ja joskus hyvinkin pientä ryhmää.

Puheenjohtajasta järjestettiin jäsenäänestys

Sdp:n puoluekokouksessa nähtiin toki iso puoluedemokratian esiinmarssi, koska puheenjohtajan paikasta järjestettiin puolueen historiassa ensimmäistä kertaa neuvoa-antava jäsenäänestys, vaikka heti sen jälkeen nähtiinkin "pitkien puukkojen yö".

Toki episodin jälkeen syrjäytetyt varoivat äärimmilleen, että eivät sanoisi poikkipuoleista sanaa menettelytapaa vastaan. Samaan aikaan kokouksen käytäväpuheissa kuitenkin kiehui ja kuohui.

Neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä Antti Lindtman voitti vastaehdokkaansa Krista Kiurun selvin numeroin.

Etenkin ay-demareiden suunnalta kuitenkin kuuluu, että tässä olisi hyvä palata vanhaan hyvään aikaan, kun "porukka päättää" eikä jäsenet.

– Olen hyvin tietoinen siitä, että saatan edustaa ajattelussani dinosauriaa. Olen nimittäin sitä(kin) mieltä, että jäsenäänestys puheenjohtajasta vie puoluekokousedustajilta liikaa päätösvaltaa, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala kirjoitti julkisessa Facebook-päivityksessään.

Mauriala on merkittävä sdp:n ja ay-liikkeen taustavaikuttaja.

Arvata saattaakin, että ay-demarien vaikutuksella Jyväskylän puoluekokous voi jäädä toistaiseksi viimeiseksi, jolloin puolueen puheenjohtajasta järjestettiin neuvoa-antava jäsenäänestys.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja Helsingissä.