Mielipiteet

Eduskunnasta: Maahanmuutosta ja rasismista

Viime viikolla vihreiden maakuntavaltuutettu Karoliina Kuvaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen kävivät värikästä sananvaihtoa Kainuun Sanomien palstalla arvoista. Tällä viikolla eduskunta myös on käynyt keskustelua hallituksen tiedoksiannosta liittyen rasismiin. Haluankin tuoda muutamia huomioita aiheeseen liittyen.

Perussuomalaiset näkevät maahanmuutossa aina vain pahuuden. Vihreät puolestaan eivät halua tunnistaa ensimmäistäkään ongelmaa maahanmuutossa. Todellisuus menee heidän välissään. Suurin osa maahanmuuttajista on kunnollista väkeä ja on fakta, että Suomi ei tule pärjäämään ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Syntyperään liittyvät ennakkoluulot ja syrjintä ovat vastenmielistä. Uskontoon, ihonväriin, kieleen liittyvät ennakkoluulot ja vihamielisyys eivät kuulu meidän hyvinvointivaltioomme. Se on vastoin kansallista menestystarinaamme ja vastoin suomalaisuutta.

Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme maahanmuuton ongelmilta. On maahanmuuttajaryhmiä, jotka eivät sopeudu hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja ongelmia on syntynyt varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Jengiytymistä ja katuväkivaltaa on, sitä emme voi kiistää. Olemme kuitenkin vielä kaukana Ruotsin tilanteesta.

Olen tyytyväinen, että perussuomalaiset haluavat satsata maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen. Opetus pidentyy vuodesta kahteen vuoteen ja hallitusohjelman mukaisesti tähän etsitään rahoitus.

Polvinen kirjoittaa (KS 29.8.) ”Uudessa hallitusohjelmassa suhtaudutaan kriittisesti työperäiseen maahanmuuttoon”. Tämähän ei pidä paikkaansa. Hallitusohjelman mukaisesti maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta tärkeää. Työperustainen maahanmuutto on hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista ja hyvä näin.

Kuvaja puolestaan kirjoittaa (KS 31.8.) ”miten käy kuolemanvaaraa paenneen, joka ei saa töitä rakenteellisen rasismin takia ja 3 kuukauden työttömyyden aikaraja täytyy?”.

Suomi ei luovuta ketään kuolemaan, se on suomalaisen politiikan lähtökohtana. Suomessa myös saa töitä, jos on tahtoa ja halua. Voi olla kuitenkin, että se vaatii suomen kielen opettelun ja ensimmäiset työt eivät ole välttämättä niitä unelmatöitä.

Polvisen ja Kuvajan sanailu on hyvä osoitus siitä, että kun äärilaidat ottavat yhteen, ei maltillisempi ääni kunnolla kuulu välistä. Eikä sille tunnu olevan tilaa. Maahanmuutto on vain yksi aihe, josta tulee sellainen olo, että pitää olla vahvasti jompaakumpaa mieltä.

Olen varma, että suurin osa meistä suomalaisista ymmärtää, että totuus ei ole mustavalkoinen vaan harmaansävyinen. Kaikki maahanmuuttajat eivät ole pahoja, mutta ongelmia on. Tästä pitäisi voida keskustella ilman, että lyödään heti rasistin leima otsaan. Keskustelun pitää olla rakentavaa ja kiihkotonta.

Rakennetaan suomalaisuutta ja yhteiskuntaa maltillisesti, ongelmia ratkoen ja kahtiajakoa ja vastakkainasettelua liennyttäen.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kuhmosta.