Kolumnit

Eduskunnasta: Oikeus työhön todeksi!

Eduskuntaan on tullut vaalikauden toiseksi suurin hallinnollinen uudistus, te-palvelujen siirtäminen kuntiin ja kuntayhtymiin. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja sen työllisyysvaikutukset on arvioitu jopa 7 000 – 10 000 välille.

Lakiesitys on luonnollinen jatke työllisyyden kuntakokeiluille, joista on kantautunut hyviä viestejä ympäri Suomea.

Hallitus on saavuttanut työllisyystavoitteen. Maassa on sata tuhatta työllistä enemmän kuin kauden alussa. Työllisyysaste on ennätystasolla 74 prosentissa. Ja Suomi on kokoaikatyöllisten määrässä Pohjoismaiden ykkönen. Mutta tavoitteiden saavuttaminen ei saa sokaista.

Työllisyyden kuntakokeiluilla, pohjoismaisella työllisyyspalvelumallilla ja nyt käsillä olevalla työllisyyspalvelujen siirrolla kunnille ja kuntayhtymille luodaan polkua kohti 80 prosentin ylittävään työllisyysasteeseen ensi vaalikaudella.

Onpa maassa millainen hallitus tahansa ensi kevään vaalien jälkeen, sen ei pidä tätä vankkaa ja tulevaisuuteen katsovaa perustusta pystyä rapauttamaan. Pelkästään ajattelukin siihen suuntaan olisi hyvin lyhytnäköistä ja Suomen julkisen talouden näkökulmasta turmiollista politiikkaa. Vain työllisyyden parantamisella voidaan kuroa alijäämää kiinni ja välttää taloutta näivettävät leikkauslistat.

Te-palvelujen siirrossa kuntiin asuu nerokas ajattelu. Yksinkertaisesti tieto siitä, että lähimpänä kansalaista tiedetään paremmin, mitkä toimet auttavat työttömän jälleen työuralle.

Kun nyt puretaan esteitä työllistymistä edistävän tiedon siirtymisestä kuntiin ja työllisyysalueille, on mahdollisuus syntyä matalankynnyksen ekosysteemejä, jossa työnantajien ja työttömien tiet kohtaavat nopeammin, ketterämmin ja paremmin. Työttömästä otetaan koppi ja työnantajien tarpeita kuunnellaan herkästi.

Meillä Kainuussa työttömien määrä on vähentynyt ja ongelmaksi on muodostunut osaavan työvoiman saatavuus. Osaavan työvoiman saatavuuden eteen tehdään töitä. Työtön on kuitenkin oltava toiminnan keskiössä.

Työttömän ripeä pääsy aitoon kohtaamiseen, työllistymisen esteiden kartoittamiseen sekä työhön työntävien koulutuspolkujen ja uuden oppimisen uralle ovat uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet. Se ei ole utopiaa, vaan pohjimmiltaan perustuslain 18 pykälän oikeus, työhön toteuttamista, lainsäätäjän henkeä.

Nyt tuo perusoikeuskirjaus on muuttumassa eläväksi, jossa työllisyysasiat siirtyvät lähelle kuntiin.

Nyt ei onneksi pyörää tarvitse keksiä uudelleen – koetusta, nähdystä ja hyvistä käytännöistä on syytä ottaa opiksi ja monistaa koeponnistettuja menetelmiä ja välttää jo toisten tekemiä virheitä. On hyvä, että siirtymäaikaa ja poikkeus alueen koosta on lisätty esitykseen.

Hallinnon mukauttamiselle, kuntien yhteistyömuotojen löytämiselle sekä toiminnoista sopimiselle on riittävästi aikaa, kun uudistus vuoden 2025 alussa astuu täysimääräisesti voimaan.

Kirjoittaja on sosialidemokraattien kajaanilainen kansanedustaja.