Kolumnit

Eduskunnasta: Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut

Suomalaista yhteiskuntaa on kuluneen parlamenttikauden aikana koiteltu monelta kantilta.

Ensin tuli koronapandemia, minkä kanssa hallitus joutui käymään taistelua kansalaisten terveysturvallisuuden vaalimiseksi. Jouduttiin asettamaan rajoitteita kansalaisten, yritysten, kuntien, sairaanhoitopiirien ynnä muille toiminnoille. Rajoitteita, ettei pandemia pääsisi valtaamaan kansalaisia sairaalahoitoon. Ja ettei kuormitettaisi aivan äärirajoille sairaaloiden hoitokapasiteettia.

Sairaanhoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta joutuivat ajoittain tiukoille. Henkilökuntaa ei ollut riittävästi, ja työnkuormittavuus nousi äärirajoille. Siitäkin selvittiin henkilökunnan uhrautuvuuden ansiosta.

Selvisimme koronasta suhteellisen vähin vaurioin, katsoipa tilannetta kansalaisten, yritysten tai sairaanhoitosektorin näkökulmasta.

Työllisyys nousi jo helmikuun 2022 tilaston mukaan 74 prosentin tasolle, mikä vastasi lähes hallituksen asettamaa tavoitetta kuluvalle kaudelle. Yhteiskunnan rajoitteiden ja monipolvisen pandemian aikana työllisyystilannetta voidaan pitää fantastisena suorituksena. Työllisyys olisi parantunut edelleen ja velkaantumisen tie olisi saatu kääntymään. Hallituksen toimet olivat tarpeelliset ja oikeasuhtaiset tilanteeseen, josta olisi voinut seurata täydellinen yhteiskunnallinen katastrofi.

Hallitus kävi rivakat kehysneuvottelut ja lisäsi kehyspoikkeuksen piirissä olevia menoja noin 2 miljardilla ja niistä merkittävimmät koskevat puolustusta.

Varautumisen ministerityöryhmä linjasi 7.4. merkittävistä toimista energian saatavuuden varmistamiseksi, vihreän siirtymän ja investointien vauhdittamiseksi sekä polttoaineen jakeluvelvoitteen väliaikaiseksi alentamiseksi. Omavaraisuuden vahvistamiseksi, fossiilisesta energiasta luopumiseksi ja investointien vauhdittamiseksi linjattiin yhteensä 850 miljoonan euron kokonaisuudesta vuosille 2022 ja 2023.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus on linjannut mittavista investoinnista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen.

Henkilöstömäärää asteittain lisätään, kertausharjoitusmäärää nostetaan, materiaalin kunnossapidon tasoa parannetaan ja varmennetaan puolustusvoimien toimintavarmuus. Vahvalla omalla puolustuksella on Suomen ulkoinen turvallisuus pystytty pitämään hyvällä kansainvälisellä tasolla.

Turvallisuusympäristön muutoksesta johtuva keskustelu on aloitettu eduskunnassa ja toivottavaa on, että eduskunnalle ja valiokunnille annetaan riittävästi aikaa selvittää hyödyt ja haitat, mitkä välttämättä seuraavat tehtiinpä ratkaisu mihin suuntaan tahansa.

Kirjoittaja on sosialidemokraattien kajaanilainen kansanedustaja.