Kolumnit

EU-parlamentista: Sanat ja eurot eivät kohtaa maaseudulla

Orpon hallitusohjelman maatalousmyönteiset kirjaukset otettiin hyvillä mielin vastaan, karumpi totuus on valkenemassa nyt vasta budjettilukujen myötä.

Olisi todella suotavaa, että mm. maatalouden kriisipaketista jääneet varat kohdennettaisiin esimerkiksi Makeraan eikä heitettäisi valtion pohjattomaan kassaan vailla osoitetta, maatalouden ja maaseudun ulottumattomiin.

Hallituksen leikkaukset antaisivat täysin väärän signaalin EU:n neuvottelupöytiin.”

Maatalouden rahoituksen varjoon kovin vähälle huomiolle on jäänyt muu maaseudun kehittämisen rahoitus, joka näyttää saavan vielä kylmempää kyytiä hallitukselta.

Leikkauksen kokonaissumma on huimat 240 miljoonaa euroa, kansalliset vastineurot mukaan lukien.

Maaseudun kehittäminen kuuluu yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmiin ja on tärkeä osa kokonaisvaltaista maaseudun kehittämistä, maatalouden lisäksi.

Suurin osa Suomen nettosaannista EU:ssa tulee juuri maaseudun kehittämisen kautta.

Taistelu maaseudun kehittämisestä käydään aina, kun uuden ohjelmakauden neuvotteluja EU-pöydissä käydään. Suomi on ollut yksi äänekkäimmistä maaseudun kehittämisen puolustajista.

Hallituksen leikkaukset antaisivat täysin väärän signaalin EU:n neuvottelupöytiin ja ne tulevat vaikeuttamaan suomalaisen maaseudun kehittämisvarjojen puolustamista jatkossa.

Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien EU-puolue EPP on valjastanut EU-vaalivankkurinsa erityisesti maaseudun puolustajana. Suomen hallituksen toimet puhuvat nyt muuta.

Maaseutumaisilla alueilla paljon kannatusta keränneet perussuomalaiset siunaavat suunnitelmat olla käyttämättä jo luvattua EU-rahaa alueilla, joissa maaseudun yrityksiä tuetaan LEADER:in ja maaseudun kehittämisvaroista.

Näin toimimalla he lapioivat Suomen torjuman EU-rahan takaisin muihin jäsenmaihin, heidän kansalaistensa tarpeisiin. Samalla myös meidän kansalliset vastinrahat jäävät käyttämättä maaseudun hyväksi.

Nyt kaavaillut leikkaukset näivettävät maaseudun toimeliaisuutta ja elinvoimaa.”

Maatalouden ja maaseudun kehittäminen kulkevat käsi kädessä ja tukien maaseudun elinvoimaa ja pitovoimaa.

Niiden erottamaton yhteys pitäisi tunnistaa paremmin, rikkoa niiden rajapintaa ja nähdä yhtenä kokonaisuutena.

Maatilat ovat monin paikoin hyvinvoivan maaseudun perusrunko, mutta muutakin yrittäjyyttä ja elinvoimaa tarvitaan. Kukapa ei olisi joskus hyödyntänyt LEADER-hankkeella rahoitettua virkistyskohdetta, kuten vaikkapa kuntoportaita tai tuen turvin käynnistetyn pienyrittäjän palveluita.

Pienten ja alueellisten kehittämishankkeiden sekä yritysten tukeminen on ensiarvoista harvaan asutetulle maaseutualueille.

Nyt kaavaillut leikkaukset näivettävät maaseudun toimeliaisuutta ja elinvoimaa sekä lisäävät kuilua kaupunkien ja maaseudun välille juuri nyt, kun sitä pitäisi kuroa umpeen.

Elsi Katainen

Kirjoittaja on kuopiolainen keskustan europarlamentaarikko.