Kotimaa

Hallitus kokoontui aloittamaan budjettineuvottelut – sdp:n ja keskustan puheenjohtajat saapuivat Säätytaloon yhtä matkaa

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan pöydällä on monia vaikeita kokonaisuuksia. Vuoden 2021 tulo- ja menoarvion lisäksi linjataan työllisyystoimet.

Hallitus kokoontui maanantaiaamuna budjettiriiheen. Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko saapuivat Säätytaloon yhtä matkaa.

Pääministeri Marin sanoi, että hallituksen puheenjohtajien viisikko on viime viikolla käsitellyt neuvottelujen kokonaisuutta useasti, mutta paljon jäi vielä tehtävää.

– Mitään ei ole sovittu, kunnes kaikki on sovittu, mutta edistystäkin on tapahtunut. Pöydällä on monia vaikeita kokonaisuuksia, työllisyys- ja ilmastotoimet, energiaverotuksen kokonaisuudistus, kuntien tukeminen, koronatilanne ja järjestöjen rahoituksen turvaaminen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan budjettiriihi käydään poikkeuksellisen sumuisissa olosuhteissa.

– Hallituksen tärkein tavoite on, että kaikki toimet budjettiriihestä vahvistavat Suomen tavoitetta torjua koronan toista aaltoa. Työllisyys on toinen iso tavoitteemme, jotta työpaikkoja ja myös peruspalveluja voidaan turvata. Neuvotteluja käydään ratkaisuhakuisesti, vaikka asiat ovat vaikeita.

Marinin mukaan vuoropuhelu työmarkkinajärjestöjen kanssa on ollut avointa. Myös Saarikon mielestä hallitus tarvitsee työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta, jotta työllisyysasioissa päästään eteenpäin.

– Mutta on selvää, että hallitus kantaa eduskunnan kanssa vastuun siitä, että puitteet suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle ovat vaikeissa ja epävarmoissa olosuhteissa niin hyvät kuin mahdolliset, Saarikko lisäsi.

– Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia, ja niitä hallitus on valmis tekemään, Marin sanoi.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) arvioi, että työllisyystoimien listalle löytyy esityksiä, jotka tukevat työllistymistä ja vahvistavat pohjoismaista työllisyyspolitiikan mallia.

– Uskon, että tulemme ulos sellaisen paketin kanssa, jolla työllisyyttä voidaan näissä oloissa vahvistaa. Koska talous ja työllisyys kulkevat käsi kädessä, elvyttävä ote on äärimmäisen tärkeä, jotta olemassa olevat työpaikat säilyvät.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan kiperimpiä kysymyksiä ovat ilmasto- ja työllisyystoimet.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi toivovansa, että kaksi päivää neuvotteluja riittää. Hallitus on kuitenkin varautunut, että neuvotteluihin menee myös keskiviikko.

Hallituksen neuvotteluissa kannattaa seurata ainakin seuraavia asioita.

1. Työllisyysratkaisut

Hallitus on luvannut päättää 30 000 uudesta työpaikasta. Vaikka työpaikkoja syntyisi, niin hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite karkaa, koska esimerkiksi teknologiateollisuus on arvioinut, että alalta häviää vuoden loppuun mennessä 10 000 työpaikkaa.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottivat työllisyyden parantamiseksi muun muassa eläkeputkesta ja osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista, vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja opintotukikuukausien rajaamista sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista.

Pääministeri on antanut varovaista vihreää valoa työttömyysturvan lisäpäiviin eli eläkeputkeen puuttumiselle. Hän on korostanut pitkiä siirtymäkausia.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei nyt tehtäne muutoksia. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on pitänyt poliittisesti hyvin vaikeana päättää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta tässä suhdannetilanteessa.

Työttömille on nähtävästi tulossa uusia tiukennuksia työnhakuvelvoitteeseen samalla kun työllistymistä edistäviä palveluita lisätään. Paikallisen sopimisen on myös haviteltu parantavan työllisyyttä. Suuntaviivoja valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä budjettiriihtä varten, mutta työryhmä jäi erimieliseksi.

2. Kuntatalous

Kuntatalouden ahdingon ymmärtävät kaikki hallituspuolueet. Marin lupasi Kuntaliiton paneelissa, että riihessä päätetään kuntatalouden mittavasta tukemisesta. Esillä on ainakin yhteisövero-osuuden korotuksen jatko ja valtionosuudet.

Kuntaliiton laskelmien mukaan korona on aiheuttanut kunnille 1,7 miljardin lisäkustannukset, jotka hallitus on luvannut täysimääräisesti korvata. Nämä rahat otetaan budjettikehyksen ulkopuolelta. Kuntien tehtäviä tuskin päätetään karsia. Oppivelvollisuuden pidentäminen kasvattaa kuntien tehtäviä.

3. Ilmastotoimet

Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät päätökset aiheuttavat paljon erimielisyyttä. Vihreät vaatii, että lämmityspolttoöljyn ja turpeen verotusta on nostettava 100 miljoonalla eurolla, kuten hallitus linjasi Vuosaaren ilmastokokouksessa. Keskusta taas katsoo, että nyt ei kannata juuttua turpeeseen, koska turpeen käyttö energian tuotannossa vähenee jo nyt tavoitetta nopeammin. Rahoitus ilmastoratkaisuihin löytynee EU:n elpymispaketista, jossa edellytyksenä on, että kolmasosa rahasta käytetään ilmastotoimiin.

4. Veikkausvoittovarat

Kulttuuri-, urheilu- ja tiedepiirit odottavat budjettiriihestä vastauksia siihen, miten hallitus korvaa Veikkauksen tuottojen alenemisen. Järjestökentälle on jaettu vuosittain noin miljardi euroa veikkausvoittovaroja. Ensi vuonna tuottojen on arvioitu putoavan noin 300 miljoonaa euroa. Rahat pitäisi löytää budjetin sisältä.

5. Tulevaisuusinvestoinnit

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tulevaisuusinvestointeihin annetaan kolme miljardia euroa ja ne rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Tänä vuonna investointeihin käytettiin noin miljardi euroa. Vanhasen mukaan investointilista on laitettava uusiksi, koska elvytysrahoja saadaan samoihin asioihin.

6. Viennin tilannetta parantavat toimet

Hallitus alentaa teollisuuden sähköveroa EU:n minimiin. Poistetaanko teollisuuden energiaveron palautus kokonaan samassa yhteydessä vai tuleeko siirtymäaikoja? Entä mitä hallitus sopii päästökauppakompensaation jatkosta, jota vihreät vastustavat.