Kotimaa

Helsinki-Vantaan koronakoirien rahoitus katkolla vuodenvaihteessa, valtio ei maksa koirien koulutusta – "Sitä rahaa ei ole olemassa vielä"

Koronakoirien Helsinki-Vantaan lentoasemalla haistelemista näytteistä noin prosentti on ollut positiivisia. Valtio rahoittaa pilottia vuoden loppuun asti, mutta jatko on auki. Vasta parin viikon päästä alkavassa tutkimuksessa selviää, kuinka hyvin koirat soveltuvat koronatartuntojen jäljittämiseen. Uusien koronakoirien koulutukseen kaivataan lahjoituksia, koska julkisia varoja siihen ei ole saatu.

Helsinki-Vantaan lentoaseman koronakoiratoiminnan rahoitus loppuu vuoden lopussa. Valtio rahoittaa neljän kuukauden pilottijaksoa yhteensä 300 000 eurolla, kertoo Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö .

– Koska lentokenttä on Vantaan alueella, saamme korvaukset valtiolta kaikesta lentokenttätoiminnasta.

Koronakoirat aloittivat työnsä Helsinki-Vantaan lentoasemalla syyskuussa. 75 000 euroa kuukaudessa maksetaan koirien ja ohjaajien tekemästä työstä, eli valtio ei sijoita koiriin ja niiden koulutukseen.

– Jos koiria aletaan kouluttaa kymmeniä, se tulee maksamaan kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Sitä rahaa ei ole olemassa vielä ennen kuin saadaan pilotista tulokset. Täytyy miettiä, onko valtio tulossa tähän jollain isommalla rahoituksella, Aronkytö sanoo.

– Kun pilotti on ohi, täytyy katsoa, mikä taho lähtee kouluttamaan uusia koiria ja miten Tulli tai muut tahot ottavat tästä koppia. Luulen, että tässä tarvitaan vääntövoimaa vuodenvaihteen tienoilla, että saadaan asiat eteenpäin.

Koulutukseen kaivataan lahjoituksia

Koronakoirien koulutus ja tutkimus alkoivat vapaaehtoisvoimin toukokuussa. Rahoitusta koirien hajuopetukseen haettiin esimerkiksi ministeriöiltä tuloksetta.

Lopulta koronakoiria kouluttava Wise Nose -yhdistys teki yhteistyösopimuksen Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n kanssa 25. elokuuta.

Yksityinen eläinlääkäriketju kustansi koirille koulutuksen, terveydenhuollon ja ravinnon sekä toimeentulon näiden ohjaajille koulutuksen ajalta. Tällä lahjoituksella on saatu pilottiryhmän koirakot koulutettua ja töihin Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Pilottiryhmässä koulutettiin 16 koiraa. Määrä laski lopulta kymmeneen, koska kaikki koirat eivät tehtävään sovi.

Syyskuussa yhdistys tiedotti, että mukaan tarvitaan muitakin lahjoittajia, jotta koirien koulutusta voidaan jatkaa myös pilottiryhmän jälkeen. Nyt Wise Nosen verkkosivuilla koronakoiratutkimuksen tukijoiksi mainitaan Evidensian lisäksi vain kaksi yli 200 euroa lahjoittanutta yksityishenkilöä.

Wise Nosen mukaan koirakoita tarvitaan Suomeen useita satoja ennen kuin koirien toiminnasta voidaan saada kattavia tutkimustuloksia. Lännen Media ei tavoittanut perjantaina yhdistyksen edustajia kommentoimaan aihetta.

Tullin kanssa yhteistyötä

Koulutuksen rahoittaminen julkisin varoin on ollut haasteellista, koska koirilla ei ole virkakoiran statusta. Tutkimusryhmä tekee kuitenkin yhteistyötä Tullin kanssa.

Toiveissa on, että toiminta siirtyisi Tullille ja haistelu virkakoirien tehtäväksi. Virallinen koronatestaus virkakoirien avulla vaatii kuitenkin lakimuutoksen.

Alussa lentoasemalla on työskennellyt neljä koiraa kahden koiran vuoroissa ja palkattuja koirien ohjaajia on kolme. Aronkytön mukaan koronakoirat ovat tähän mennessä haistelleet satoja näytteitä, ja koronatapauksia on löydetty muutamia.

– Positiivisten löydösten määrä on ollut noin yksi prosentti, eli suhteellisen sama kuin PCR- ja massatestauksissa.

Ulkomailta tulleiden koronatapausten määrä on laskenut Suomessa syksyllä. Viimeisimmän tilannearvioraportin mukaan viime viikolla Suomen ulkopuolelta oli peräisin alle viisi prosenttia tartunnoista. Vielä elokuun lopussa Suomen tartunnoista noin puolet oli peräisin ulkomailta.

Tutkimus varmistaa koronakoirien tarkkuuden

Koronakoirien tarkkuutta lentokenttäolosuhteissa aletaan tutkia pian tarkemmin. Tutkimus pääsee alkamaan, kun tutkimusluvat saadaan viikon tai parin päästä, kertoo tutkimusryhmään kuuluva infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa verrataan koiran ilmoitusta tartunnasta ja PCR-testin tulosta. Tarkoitus on saada varmuus siitä, että koiria voidaan käyttää koronavirustartunnan tunnistamiseen.

– Ei ole huono asia, jos koira ilmoittaa vähän todellista enemmän tapauksia, mutta toivotaan, ettei tapauksia juurikaan menisi ohi. Silloin koronaseulonnat voitaisiin kohdistaa paljon pienempään joukkoon kuin muuten, Kantele kertoo.

– Jos koronakoiratoiminta lähtee toimimaan, se säästää paljon resursseja ja olisi todella nopeaa. Kaikki ovat kovin innoissaan aiheesta, mutta tässä vaiheessa täytyy pitää pää kylmänä ja katsoa tutkimustuloksia.

Koira voi havaita tartunnan päiviä ennen oireita

Kanteleen mukaan ihmislääketieteen puolella koronakoiratutkimukseen ei ole saatu tutkimusapurahoja esimerkiksi säätiöiltä, vaan toistaiseksi on pärjätty yksityishenkilöiden Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koronatutkimukseen lahjoittamilla varoilla.

Myös tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman kertoi Ylelle, ettei koiratutkimus ole saanut tutkimusapurahoja, koska se ei täyttänyt vientiteollisuutta tukevan teknisen innovaation kriteereitä.

Kun koronatartuntojen määrä on lähtenyt kasvuun, Suomen koronakoirista on oltu kiinnostuneita myös maailmalla. Tutkimusprojektista on uutisoinut esimerkiksi yhdysvaltalainen New York Times.

Koira pystyy haistamaan koronaviruksen lähes sadan prosentin varmuudella, kertovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmän alustavat tutkimustulokset. Koirien on mahdollista erottaa koronatartunta jopa päiviä ennen oireiden puhkeamista.

Koirat havaitsevat koronaviruksen huomattavasti pienemmästä virusmäärästä kuin yleisesti terveydenhuollossa käytettävät PCR-testit. Koira tarvitsee 10–100 molekyyliä haistaakseen viruksen, ja testilaitteet tarvitsevat 18 000 000 molekyyliä löytääkseen sen.