Kotimaa

Hovi hylkäsi syytteet: Päivi Räsäselle ei tuomiota homoja koskevista kirjoituksista

Valtionsyyttäjän mielestä tapauksesta olisi hyvä saada vielä korkeimman oikeuden kannanotto.

Myös Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteet tapauksessa, jossa kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapauksessa oli kyse Räsäsen homoja koskevista kirjoituksista.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tapaan, etteivät Räsäsen lausunnot täyttäneet kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä. Hovioikeuden päätös oli yksimielinen.

Valtionsyyttäjä Anu Mantila sanoo STT:lle, että hänen mielestään asiasta tulisi saada korkeimman oikeuden kannanotto. Hänen mukaansa kyse on niin merkittävästä perusoikeuspunnintakysymyksestä eli perusihmisoikeuksien, kuten syrjimättömyyden ja toisaalta sanan- ja uskonnonvapauden välisestä punninnasta.

Mantilaa hämmästytti hovioikeuden perustelujen niukkuus.

– Käytännössä hovi vain toisti käräjäoikeuden perustelut. Olisimme halunneet hovioikeuden perustellun kannanoton rangaistavuuden alarajan ongelmaan eli siihen, missä kulkee raja rangaistavan ja ei-rangaistavan ilmaisun välillä, kun on kyse vähemmän vakavasta vihapuheesta, jossa ei yllytetä väkivaltaan ja vihaan.

Mantila olisi myös toivonut, että Räsäsen lääkäriasemasta olisi lausuttu jotakin hovioikeuden ratkaisussa, koska vihapuheella on sekä fyysisiä että psyykkisiä vahingollisia vaikutuksia.

Valtakunnansyyttäjä voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Mantila sanoi olevansa sitä mieltä, että valituslupaa tulisi hakea.

Dosentti: Oikeuksien välistä punnintaa

Turun yliopiston rikosoikeuden dosentti Tatu Hyttinen kiinnitti niin ikään huomiota hovituomion perustelujen lyhyeen mittaan.

– Käytännössä hovioikeus hyväksyi lähes sellaisenaan käräjäoikeuden perustelut ja hylkäsi syytteet. Hovioikeus ei paljon lisää asiaa tuonut, lähinnä täsmensi käräjäoikeuden tuomiota, mutta se on sellaista rikosoikeudellista näpertelyä, hän sanoo STT:lle.

Hovioikeus tarkasteli ratkaisussaan muun muassa teon tahallisuutta. Käräjäoikeuden tapaan myös hovioikeus katsoi, ettei Räsäsen kirjoitusten tarkoitus ollut homojen solvaaminen tai loukkaaminen. Hyttisen mukaan pohdinta teon tahallisuudesta on kuitenkin "lillukan varsia", koska kiihottamisrikoksessa teon tahallisuudella ei ole rikosoikeudellisesti merkitystä. Lisäksi jo käräjäoikeus oli katsonut, etteivät Räsäsen lausunnot täytä kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä.

Hyttisen mukaan Räsäsen tapauksessa on kyseessä yksinkertainen rikosasia, jossa on selkeää, mitä on sanottu ja sitten on pohdittu, täyttääkö se rikoksen tunnusmerkistön. Tapauksen vaikeus tulee Hyttisen mukaan siitä, että siinä on kyse perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä, moniarvoisen yhteiskunnan keskeisistä arvoista: sananvapaudesta, uskonnonvapaudesta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Taustalla on näiden oikeuksien välinen punninta.

Hyttinen korostaa, ettei hovioikeuden ratkaisusta voi tehdä johtopäätöstä, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä voisi kohdella yhteiskunnassa miten vain.

– On itsestään selvää, että jos seksuaalivähemmistöjä solvaa, uhkaa tai panettelee, siihen voidaan soveltaa rikoslakia. Rikoslaki suojaa seksuaalivähemmistöjä ja monia muita vähemmistöjä.

Käräjäoikeus: Kommentit osin loukkaavia

Yksi syytteistä koski Räsäsen kirjoitusta "Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen", joka on julkaistu vuonna 2004 Suomen Luther-säätiön ja Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan internetsivuilla. Kirjoituksessaan Räsänen sanoo homoseksuaalisuuden olevan "psykoseksuaalisen kehityksen häiriö".

Käräjäoikeus katsoi, että Räsäsen esittämät kommentit olivat osin homoseksuaaleja loukkaavia. Kirjoituksen kokonaisuus huomioon ottaen oikeus kuitenkin arvioi, etteivät lausumat olleet homoseksuaaleja kohtaan esitettyä vihapuhetta.

Syytteistä toinen koski Räsäsen X:ssä (silloisessa Twitterissä) vuonna 2019 julkaisemaa kirjoitusta, kolmas puolestaan lausumaa, jonka Räsänen sanoi Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa Yle Puheella loppuvuonna 2019.

Räsäsen tviitti sekä lausumat Stillerin radio-ohjelmassa eivät myöskään oikeuden mukaan ylittäneet sananvapauden rajoja, vaikka ne olivatkin loukkaavia.

Tviitissä Räsänen otti kantaa evankelis-luterilaisen kirkon ja Pride-tapahtuman yhteistyöhön. Mukaan hän oli liittänyt kuvan 1. Roomalaiskirjeestä Raamatusta. Käräjäoikeus arvioi, että tviitissä oli kyse yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta.

– Vaikka tviitti on voinut loukata Pride-tapahtumaan osallistuvia, siinä ei ole väitetty tapahtumaan osallistuvia esimerkiksi muita alempiarvoiseksi, oikeus perusteli.

Stillerin radio-ohjelmaväitteiden osalta oikeus päätyi samaan lopputulokseen.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet maaliskuussa 2022. Syyttäjät valittivat tuomiosta ja vaativat hovissa, että Räsänen tuomittaisiin 120 päiväsakon rangaistukseen kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Vetosi sanan- ja uskonnonvapauteen

Räsänen kiisti alusta alkaen syyllistyneensä rikoksiin tai halventaneensa homoseksuaaleja. Hän on vedonnut sanan- ja uskonnonvapauteen. Hovissa Räsänen vaati, että oikeus hylkää syyttäjien valituksen ja että käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

– Syytekohtien teot koskevat silloisen oppositiopoliitikon poliittisia ja uskonnollisia lausumia, minkä vuoksi niiden side niin ilmaisun- ja uskonnonvapauden ydinalueeseen kuin vastaajan mahdollisuuteen toimia ammatissaan kansanedustajana on vahva, todettiin Räsäsen vastauksessa.