Mielipiteet

Hyvinvointialueen virkamiesjohto vastaa lääkäreille: Palautteen perusteella pidettävä selvänä epäonnistumisena, jos kokemus osallisuudesta on jäänyt heikoksi

Osa Kainuun soten terveyspalveluiden johtavista viranhaltijoista esitti kannanotossaan (KS 16.6.) näkemyksiään Kainuun hyvinvointialueen organisaatiovalmisteluun liittyen.

Kirjoituksessa tuodaan esiin kokemus siitä, että keskeisen terveydenhuollon ammattiryhmän edustajat eivät ole tulleet kuulluksi. Selvää on, että tämä ei ole kenenkään tavoitteena, eikä myöskään prosessilla ole tarkoitus vaikeuttaa entisestään haastavaa nykytilannetta.

Kainuun hyvinvointialueen palvelutoiminta alkaa ensi vuoden vaihteessa, mutta uuden organisaation ja siihen liittyvän johtamismallin tulee olla valmiina hyvissä ajoin tämän vuoden aikana. Tätä varten on tehty valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kesken, myös lääkärijohtajien, mutta kokemus osallisuudesta on jäänyt heikoksi. Tätä on palautteen perusteella pidettävä selvänä epäonnistumisena, erityisesti vuorovaikutuksen ja yhteisen ymmärryksen luomisen osalta.

Sisäinen keskustelu ei kaikilta osin ole ollut toimivaa, vaikka tietoa on sovittu jaettavan toimivan johdon kautta organisaation eri tasoille.

Johtavat viranhaltijat nostavat esiin näkemykset mm. kiireellä valmistelusta, aiempien toimien huomioimattomuudesta ja toimivaltakysymysten epäselvyyksistä. Totta on, että aikataulupainetta on, ja paljon on edelleen keskeneräistä erityisesti lääkärien mainitsemissa asioissa. Esimerkiksi toimivaltakysymyksiin liittyvää johtamismallia ei ole vielä käsitelty, koska organisaatiorakennettakaan ei ole päätetty.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut muuttaa lääkärityön tai erikoisalaosaamisen johtamisen perusteita. Eikä valmistelussa ole myöskään ratkaistu tapoja johtavien viranhaltijoiden valinnasta. Vaikka henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä, olennaista organisaation muuttuessa on löytää oikea osaaminen oikeaan tehtävään.

Muutoksiin kohdistuu lähes poikkeuksetta odotuksia, epäilyksiä ja pelkojakin. Nämä vahvistuvat, mikäli tietoa ei ole saatavilla tai se perustuu väärinymmärryksiin. Tämän vuoksi ei voi liikaa korostaa vuoropuhelun merkitystä.

Kyseessä olevan organisaatiomuutoksen lähtökohdissa ja ratkaisumalleissa on ollut myös paljon yksimielisyyttä, esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota koskien, mutta eri tahoilla on erilaisia tapoja painottaa näkemyksiä. Ylilääkäreiden kannanoton mukaan jo tehdyille muutoksille tulisi antaa aikaa toteutua, ja toisen näkemyksen mukaan lisätoimenpiteisiin on kiireellistä tarvetta.

Tässä vaiheessa hyvinvointialueen organisaation valmistelua on syytä korostaa, että esillä olleet ratkaisut ovat pohjana ns. käynnistävän organisaation rakenteelle. On epärealistista odottaa, että monitahoisia ongelmia voidaan korjata kerralla, vaan jatkotyötä tarvitaan monilta osin. Olennaista on, että sitoudumme ratkaisemaan auki olevat kysymykset yhdessä.

Lääkäreiden kannanotossa kannetaan myös huolta organisaation maineesta. Tähän on helppo yhtyä. Tarvitsemme keskinäisen nahistelun sijaan tulevaisuutta rakentavia ratkaisuja ja sujuvaa yhteistyötä.

Eija Tolonen

vt. hyvinvointialueen johtaja

Timo Korhonen

valmistelujohtaja